Siirry sisältöön

Vapaaherratar: Jäljitelmiä

Moni nuori haluaa näyttää suosimaltaan tähdeltä. Se kuulunee persoonallisuuden etsimisiin, kun omin tyyli ei ole vielä ole löytynyt.

Ritva Viljanen, Maija Ukko
Julkaistu 18.8.2017

Näköiskilpailut olivat viisi- ja kuusikymmenluvuilla suosittua viihdettä. Suomessakin etsittiin filminäyttelijöiden kaksoisolentoja. Useimmiten asialla oli aikakauslehti Uutisaitta, ja arvovaltaisiin tuomaristoihin kuului peräti kauppaneuvoksia ja pääkonsuleita.

Ranskalainen näyttelijä Brigitte Bardot (s.1934) on yksi jäljitellyimpiä tähtiä muutenkin kuin näköiskilpailuissa. Minun hennot hiukseni eivät täysin riittäneet matkimaan Brigitten muhkeaa hiuspehkoa, mutta aseeni oli hänen mutrusuutaan muistuttavat huulet, niitä kannatti korostaa. Silmämeikillä ja vaaleanpuna-valkoruudullisella BB-mekolla täydensin vaikutelmaa, mutta tulos taisi silti olla varsin kotikutoinen. Brigitte Bardot itse toimi ranskalaisuuden symbolin Mariannen rintakuvan mallina 1970. Marianne on kunniapaikalla kaupungintaloissa ja oikeussaleissa.

Tumman Audrey Hepburnin (1929–1993) näköiskilpailut keräsivät koko joukon hyviä jäljitelmiä. Elokuva Loma Roomassa teki tähdestä nuorten naisten idolin. Moni leikkautti pitkät hiuksensa lyhyeksi kuten filmin prinsessa. Elokuvan komeaa miestähteä Gregory Peckiä kutsuttiin suomalaisten vävypojaksi, sillä hän oli neljä- ja viisikymmenluvuilla naimisissa suomalaissyntyisen Greta Kukkosen kanssa.

Uhkeaa punahiuksista Rita Hayworthia (1918–1987) ei tullut mieleenkään matkia. Hän oli liian verevä nuorelle pellavapäälle, mutta hänen elokuvansa Gilda on yhä suosikkejani. Suomessa järjestetyssä näköiskilpailussa ei löytynyt lähellekään Ritaa muistuttavaa, vain haaleita yritelmiä. Rita oli naimisissa aikansa hurmurin prinssi Ali Khanin kanssa, ja heille syntyi tytär Yasmin, joka kantaa prinsessan titteliä. Äkkirikastuneessa naapuriperheessä elämään haettiin glamouria elokuvatähtien maailmasta, heidän nuorin tyttärensäkin sai nimekseen Yasmine.

Vaaleahiuksisen laulajan ja näyttelijän Doris Dayn (s. 1924) jäljitteleminen olisi saattanut minultakin onnistua, mutta hänen lyhyet hiuksensa tuntuivat liian poikamaisilta. Hollywoodissa 1965 pidetyssä kansainvälisessä näköiskilpailussa voiton vei suomalainen Tuula Mattila. Voittoisan kilpailun jälkeen hän pääsi tapaamaan esikuvaansa. Doris Dayn suosituimpia lauluja on Que sera, sera (Kenpä tietäis sen) Alfred Hitchcockin elokuvasta Mies joka tiesi liikaa, jossa Doris ja James Stewart oli pääosissa.

Ranskalainen näyttelijä Marina Vlady (s. 1938) oli tähti, jota yritin tosissani muistuttaa Elokuva-Aitan kansikuvan innoittamana. Ihastuin hänen otsatukkaansa ja suoriin hiuksiinsa. Niinpä leikkasin itselleni jokseenkin samanlaisen tukan. Opettaja moitti minua uudesta hiusmallistani, etenkin siksi, että muutama luokan tytöistä seurasi esimerkkiäni. Opettajan mielestä hiustyyli ei sopinut kenellekään meistä, ei etenkään pienikasvoiselle Lyylille, jolla otsatukka pilasi paksuista tummista hiuksista tehdyn lettikampauksen. Koin opettajan moitteet epäoikeudenmukaisina, enhän minä vastannut muiden hiuksista. Katsoessani nyt valokuvaa Marina-ajaltani yhdyn opettajan mielipiteeseen – itse leikattu otsatukka ei todellakaan ollut mikään kaunistus.

Myöhemmin Marina Vlady tuli tunnetuksi venäläisen näyttelijän, laulajan ja runoilijan Vladimir Vysotskin puolisona. Vysotskin suosituin laulu Suomessa on Ystävän laulu eli Mistä tunnet tunnet sä ystävän, onko oikea sulle hän…

Miehetkin pääsivät mittelemään näköisyydestä, kun etsittiin muun muassa koomikko Bob Hopen kaksoisolentoa. Elvis Persleyn ja James Deanin jäljitelmiä suorastaan vilisi ilman kilpailujakin kaduilla ja tanssipaikoilla. Elvis-hahmoja näkee vielä nykyäänkin.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset