Väsynyt ajaja on vaaratekijä

Vireystaso vaikuttaa paljon ajokykyyn. Väsynyt kuljettaja on vaaraksi liikenteessä.

Irma Heiskanen-Haarala
Julkaistu 26.1.2015
Kuva: Tiina Eloranta

Neurologian dosentti Markku Partinen kertoi Lääkäripäivillä, millainen on tyypillinen väsymysonnettomuus: Auto ajautuu kaarteessa ulos tai vastakkaiselle kaistalle suoralla tiellä. Onnettomuus tapahtuu aamuyöllä tai iltapäivällä. Kuljettaja on nukkunut edeltävänä yönä alle kuusi tuntia ja ajanut pitkään.

– Väsymys kumuloituu; jos nukkuu lyhyitä yöunia, on päivä päivältä väsyneempi. Pienikin määrä alkoholia vaikuttaa, varsinkin yhdessä väsymyksen kanssa. Yöllä ajaminen on sinänsä riski.

Raskas ateria ja sokeripitoiset ruoka-aineet uuvuttavat, ja siksi niitä kannattaa välttää ennen pitkää ajomatkaa.

Unilääkkeet heikentävät ajoturvallisuutta, koska ne väsyttävät. Moni muukin lääke väsyttää, ja lääkkeet voivat myös aiheuttaa huimausta.

– Uniapnea ja narkolepsia ovat ylivoimaisesti vaarallisimmat sairaudet liikenteessä, Partinen muistutti.

Hoitamaton uniapnea ja narkolepsia kohottavat liikenneonnettomuusriskiä huimasti, samoin alkoholismi. EU-maissa tehdyn arvion mukaan sydän- ja verisuonisairaudet lisäävät onnettomuusriskiä 23 prosenttia.

Kardiologian erikoislääkäri Hannu Parikka HUSista painotti sydänsairaan omaa vastuuta kuljettajana:

– Kannattaa kuulostella, mikä on päivän kunto.

Lue seuraavaksi