Diabetes ja sydän – vahva pari

Diabetes jaetaan karkeasti kahteen alatyyppiin. Tyyppi 1:n diabetesta kutsutaan insuliininpuutosdiabetekseksi. Sen syynä on haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutuminen. Noin 10–15% Suomen diabeetikoista sairastaa tyypin 1 diabetesta. Tyypin 2 diabetes alkaa yleensä aikuisiässä, ja taustalla on usein ylipaino. Insuliinia erittyy tarpeeseen nähden liian vähän, kun vaikutus kudoksissa on heikentynyt.

Aikaisemmin tyypin 1 diabetesta kutsuttiin nuoruustyypin ja tyypin 2 muotoa aikuistyypin diabetekseksi. Näistä nimistä on luovuttu, koska tyypin 1 diabetekseen voi sairastua minkä ikäisenä tahansa, ja ylipaino-ongelman vuoksi yhä nuoremmat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen. Alatyyppejä tiedetään olevan enemmän, ja luokittelu saattaa lähivuosina tarkentua.

Diabetesta voi epäillä oireiden perusteella. Näitä ovat tyypillisesti jano, lisääntyneet virtsamäärät, voimattomuus, näön hämärtyminen ja laihtuminen. Toisaalta diabetes voi olla oireeton, minkä vuoksi diagnoosi saattaa usein viivästyä jopa vuosia.

Diabeteksessa verensokeri on pitkäaikaisesti kohonnut. Tutkimuksina riittävät yleensä paasto­verensokerin ja HbA1c-arvon mittaukset, joskus käytetään lisäksi sokerirasitustestiä. Taulukossa 1 (artikkelin lopussa) on kerrottu, mitä mittaustulokset tarkoittavat.

Esidiabeettiset tulokset ovat vahva viesti uhkaavasta diabeteksesta. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaisi panostaa elintapamuutoksiin, sillä diabetes olisi vielä ehkäistävissä esimerkiksi laihtumalla. Myös esidiabetes on valtimo­sairauden vaaratekijä.

Diabetekseen liittyvistä sydänsairauksista

Diabetes on tunnettu sepelvaltimotaudin riskitekijä. Monella sydäninfarktin sairastaneella on diabetes, tai se todetaan samalla sairaalareissulla.

Diabeetikon sydänoireet eroavat jonkin verran ei-diabeetikoista. Diabeetikoilla on harvemmin tyypillistä rintakipua, ja sairaus on monilla jopa oireeton. Vaikka lieväoireisuus tai oireettomuus on diabeetikoilla yleistä, tuoreet hoitosuositukset eivät näe hyödyllisenä toimintana etsiä sepel­valtimotautia ennakkoon oireettomilta henkilöiltä erityistutkimuksilla, kuten rasituskokeella tai tieto­konetomografialla.

Oleellista on valtimotaudin ehkäisy kaikin tunnetuin keinoin. ”Paha” LDL kolesteroli tulisi saada pudotettua mahdollisimman alas. Tavoite on yksilöllinen, ja taulukosta 2 näet, mille tasolle eri tilanteissa tulisi yrittää. Hyvä verenpainetavoite on alle 130/80 mmHg, ja tupakasta ja muista nikotiinituotteista on luovuttava. Säännöllinen liikunta ja sydänystävällinen ruokavalio kuuluvat asiaan.

Viime vuosina on uutisoitu statiinilääkitykseen liittyvästä diabetes­riskistä. Tämä on havaittu erityisesti henkilöillä, joilla on jo lähtötilanteessa esidiabeettiset laboratoriolöydökset. Statiinihoidon merkitys sydänsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on kuitenkin niin suuri, että hyödyt ylittävät selvästi mahdollisen diabetes­riskin, joten lääkitystä ei pidä tämän vuoksi lopettaa.

Diabeetikolla on 2–4 kertainen riski sairastua sydämen vajaatoimintaan verrattuna ei-diabeetikoihin, ja he sairastuvat selvästi nuoremmalla iällä. Sydämen vajaatoiminnan taustalla ovat paitsi tavalliset sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine, myös kohonneen verensokerin ja ylipainon sydänvaikutukset.

Diabetes lisää myös eteisvärinän riskiä, erityisesti naisilla. Eteisvärinään liittyvän aivoinfarktin vaara on diabeetikoilla suurentunut, joten kun eteisvärinä todetaan, veren hyytymistä estävä lääkitys on lähes aina välttämätön. Eteisvärinä voi tulla ilmi rytmihäiriöoireena, mutta se on varsin usein oireeton. Oman pulssin tunnustelu ja seuraaminen verenpainemittarilla kuuluvat perustaitoihin, joiden avulla rytmihäiriön voi löytää.

Diabeteksen lääkehoito kehittyy

Eräät vanhemmat diabeteslääkkeet osoittautuivat haitallisiksi, kun niitä käytettiin sydänsairauksia, kuten sydämen vajaatoimintaa, sairastavilla potilailla. Niinpä lääkeviranomaiset velvoittavat nykyisin lääkeyhtiöitä tutkimaan uudet diabeteslääkkeet perusteellisesti sydän­potilailla.

Yllättäen kaksi uutta lääkeryhmää, ns. SGLT2-estäjät ja GLP1-agonistit, osoittautuivat paitsi turvallisiksi, myös erityisen hyödyllisiksi. Lääkkeet näyttävät ehkäisevän uusilta sydäntapahtumilta, eli niillä on sydän- ja verenkiertoelimistöä suojaavia vaikutuksia.

Nämä uudet tulokkaat on otettu Suomessakin ahkeraan käyttöön, usein vanhan metformiinin oheen, tai jopa ensimmäisinä lääkkeinä.

Taulukko 1. Verensokerin, pidempiaikaista sokeritasapainoa mittaavan HbA1c-arvon ja sokerirasituskokeen raja-arvoja.

Taulukko 2. LDL-kolesterolin tavoitetasot diabeetikoilla. Muita valtimotaudin vaaratekijöitä ovat esimerkiksi tupakointi, kohonnut verenpaine ja ylipaino.

Mukailtu lähteistä: Dyslipidemioiden Käypä hoito, Tyypin 2 diabeteksen Käypä hoito ja 2023 ESC Guidelines for the management of cardiovascular disease in patients with diabetes.

Yhteenveto:

• Diabetesta voi ehkäistä liikunnalla, oikealla ravinnolla ja painonhallinnalla. Diabeetikon sokeritasapaino paranee samoilla elintapateoilla.
• Jos sinulla ei vielä ole diabetesta, pyydä aktiivisesti, että verensokeria seurataan sydänsairauden kontrollikäyntien yhteydessä. Diabetesta kannattaa etsiä.
• Jos sinulla on diabetes, pyydä lääkäriäsi tarkastamaan, että arvosi ovat tavoitteissa, ja lääkityksesi on uusimpien hoitosuositusten mukainen.

Lue myös Diabeteksen ehkäisy ja toteaminen