Luonnonystävän kesäkiusat pistävät, kutittavat ja polttavat
Kun kykit kasvimaalla tai samoilet metsässä, et ole yksin. Hyttyset häiritsevät mustikkaretkeä ja paarmat lepohetkeä riippukeinussa. Lars-Åke Janzonin kirja Kesäkiusat auttaa tunnistamaan arveluttavat hyönteiset, kasvit ja eläimet.
Kesäkiusat. Aurinko lämmittää mukavasti ja ajattelet nauttia päivästä kasvimaalla tai rannalla pötkötellen. Vain varjo saattaa varoittaa vertaimevän hyönteisen lähestymisestä. Naaraspuoliset paarmat hyökkäävät, pistävät ja imevät verta suuosillaan.
Paarmat viihtyvät parhaiten vesien lähellä, ruotsalainen eläintieteen tohtori Lars-Åke Janzon kertoo kirjassaan Kesäkiusat. Lisäksi paarmat lentävät ja hyökkäävät nopeasti. Paarmojen hyökkäyksiin saat varautua etenkin lämpiminä päivinä keski- ja myöhäiskesällä.
Mustikka-, vadelma- ja lakkasato on houkutellut marjastajia sankoin joukoin metsiin, ojanpientareille ja soille. Siellä inisee myös sääsket. Pelkästään Suomessa ja Ruotsissa elää yli 3 000 sääskilajia, joista noin 280 on vertaimeviä hyttysiä. Janzonin mukaan paras suojautumiskeino hyttysiä vastaan on vaaleat, väljät, ihon peittävät vaatteet.
Luonnossa ja puutarhoissa kulkija tapaa kauneuden lisäksi myrkyllisiä ja harmillisia kasveja. Suomen luonnossa kasvaa parisataa myrkylliseksi tiedettyä luonnonkasvia ja avomaan viljelykasvia. Useimmat laiduneläimet osaavat karttaa myrkyllisiä kasveja, kuten esimerkiksi niittyleinikkiä.
Kesäkiusoihin lukeutuu myös sinilevät eli sinibakteerit, jotka ovat lisääntyneet rehevöitymisen myötä. Janzon varoittaakin uimasta selvästi sameassa tai levän värjäämässä vedessä.
Loppusyksyn kiusana täikärpäset
Tatteja siellä ja täällä: sateinen kesä näyttää takaavan runsaan sienisadon. Syksyn tullen sieni- tai puolukkaretkellä saatat joutua täikärpäsen uhriksi. Täikärpäsistä sienestäjä yrittää suojautua hirvikärpästä eli hirven täikärpästä, sillä se käy ihmisen kimppuun. Suojautumisesta huolimatta saattaa tömähtää, sillä hirvikärpänen laskeutuu sen kummemmin varomatta ja lähtee suuntaamaan kohti hiuksia tai partaa.
Kesäkiusat-kirjasta lukija ammentaa tietoa myös muista lentävistä kiusoista, kuten ampiaisista ja tarhamehiläisistä. Myös käärmeet, hämähäkit, puutiaiset, muurahaiset ja tappajaetanat ovat saaneet omat osionsa. Janzon käsittelee myös jyrsijöitä ja kaivajia, myrkyllisiä kasveja ja siitepölyallergiaa ja meduusoja.
Kesäkiusat-kirjasta selviää, miten pistoksilta ja puremilta voi välttyä, miksi punkki on eläimistämme vaarallisin, miten pitää kyykäärmeet ja espanjansiruetanat pois tontilta, miten kutisevia ja kirveleviä iho-oireita hoidetaan ja milloin on syytä soittaa myrkytyskeskukseen tai hakea hoitoa.
Lue myös: