Hyppää sisältöön
Etusivu / Terveys & Hyvinvointi / Luonnonystävän kesäkiusat pistävät, kutittavat ja polttavat

Luonnonystävän kesäkiusat pistävät, kutittavat ja polttavat

Kun kykit kasvimaalla tai samoilet metsässä, et ole yksin. Hyttyset häiritsevät mustikkaretkeä ja paarmat lepohetkeä riippukeinussa. Lars-Åke Janzonin kirja Kesäkiusat auttaa tunnistamaan arveluttavat hyönteiset, kasvit ja eläimet.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 3.8.2020
Kesäkiusat-kirja käsittelee myös kimalaisia. Kimalaiset eivät normaalisti pistä, mutta ahdistettuna ja hätisteltynä nekin suuttuvat ja pistävät.

Kesäkiusat. Aurinko lämmittää mukavasti ja ajattelet nauttia päivästä kasvimaalla tai rannalla pötkötellen. Vain varjo saattaa varoittaa vertaimevän hyönteisen lähestymisestä. Naaraspuoliset paarmat hyökkäävät, pistävät ja imevät verta suuosillaan.

Paarmat viihtyvät parhaiten vesien lähellä, ruotsalainen eläintieteen tohtori Lars-Åke Janzon kertoo kirjassaan Kesäkiusat. Lisäksi paarmat lentävät ja hyökkäävät nopeasti. Paarmojen hyökkäyksiin saat varautua etenkin lämpiminä päivinä keski- ja myöhäiskesällä.

Mustikka-, vadelma- ja lakkasato on houkutellut marjastajia sankoin joukoin metsiin, ojanpientareille ja soille. Siellä inisee myös sääsket. Pelkästään Suomessa ja Ruotsissa elää yli 3 000 sääskilajia, joista noin 280 on vertaimeviä hyttysiä. Janzonin mukaan paras suojautumiskeino hyttysiä vastaan on vaaleat, väljät, ihon peittävät vaatteet.

Luonnossa ja puutarhoissa kulkija tapaa kauneuden lisäksi myrkyllisiä ja harmillisia kasveja. Suomen luonnossa kasvaa parisataa myrkylliseksi tiedettyä luonnonkasvia ja avomaan viljelykasvia. Useimmat laiduneläimet osaavat karttaa myrkyllisiä kasveja, kuten esimerkiksi niittyleinikkiä.

Kesäkiusoihin lukeutuu myös sinilevät eli sinibakteerit, jotka ovat lisääntyneet rehevöitymisen myötä. Janzon varoittaakin uimasta selvästi sameassa tai levän värjäämässä vedessä.

Loppusyksyn kiusana täikärpäset

Tatteja siellä ja täällä: sateinen kesä näyttää takaavan runsaan sienisadon. Syksyn tullen sieni- tai puolukkaretkellä saatat joutua täikärpäsen uhriksi. Täikärpäsistä sienestäjä yrittää suojautua hirvikärpästä eli hirven täikärpästä, sillä se käy ihmisen kimppuun. Suojautumisesta huolimatta saattaa tömähtää, sillä hirvikärpänen laskeutuu sen kummemmin varomatta ja lähtee suuntaamaan kohti hiuksia tai partaa.

Kesäkiusat-kirjasta lukija ammentaa tietoa myös muista lentävistä kiusoista, kuten ampiaisista ja tarhamehiläisistä. Myös käärmeet, hämähäkit, puutiaiset, muurahaiset ja tappajaetanat ovat saaneet omat osionsa. Janzon käsittelee myös jyrsijöitä ja kaivajia, myrkyllisiä kasveja ja siitepölyallergiaa ja meduusoja.

Kesäkiusat-kirjasta selviää, miten pistoksilta ja puremilta voi välttyä, miksi punkki on eläimistämme vaarallisin, miten pitää kyykäärmeet ja espanjansiruetanat pois tontilta, miten kutisevia ja kirveleviä iho-oireita hoidetaan ja milloin on syytä soittaa myrkytyskeskukseen tai hakea hoitoa.

Lars-Åke Janzon kirjan Kesäkiusat on kuvittanut Matsåke Bergström. Kuvat auttavat luonnonystävää tunnistamaan kirjan hyönteisiä, kasveja ja eläimiä.

Lars-Åke Janzon kirjan Kesäkiusat on kuvittanut Matsåke Bergström. Kuvat auttavat luonnonystävää tunnistamaan kirjan hyönteisiä, kasveja ja eläimiä. Minerva Kustannus Oy (2020).

 

 

Lue myös:

Piknik puutarhassa

Kotimaisten marjojen lumoissa

Kimalaiset lentävät mustikankukasta toiseen

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi