Liikkuvan perheen arki on aikataulujen palapeliä
Viisihenkisen perheen viikkoon mahtuu paljon liikuntaharrastuksia, kun aikataulut suunnitellaan tarkasti. Kimppakyydit ovat arjen pelastus.
Savion koululla Keravalla riittää vilskettä myös viikonloppuna. Koulun parkkipaikalla pyörähtää autoja tämän tästä. Osa vanhemmista tuo, osa hakee lapsiaan. Koulun liikuntasalissa harjoittelevat parhaillaan Keravan Naisvoimistelijoiden (KNV) eri-ikäisten tyttöjen joukkueet.
Yhdeksänvuotiaalla Jessi Heinosella on tänään vuorossa viikon neljäs jumppatreeni. KNV:n Ilona-joukkueessa voimisteleva Jessi harjoittelee kymmenen tuntia viikossa. Harrastusviikkoon mahtuu lisäksi tunti ohjattua uintia.
Nyt Jessi harjoittelee kärrynpyöriä ja siltakaatoja pikkusiskonsa Aasan, 7, kanssa. Aasan oman joukkueen Maren treenit alkavat tänään vasta myöhemmin iltapäivällä.
– Lasten harrastukset rytmittävät perheemme arkea. Joka päivälle osuu joku harrastus, kertoo tyttöjen äiti Leni Siitonen-Heinonen.
Heinosen perheen vanhemmille tyttöjen aktiivinen voimisteluharrastus tietää ennen kaikkea arjen aikataulujen sovittelua. Etenkin arki-illat täytyy suunnitella hyvin. Ruoka-ajat joustavat harrastusten mukaan.
Keväisin ja syksyin Jessi voi kulkea harjoituksiin itsenäisesti polkupyörällä, mutta ekaluokkalaiselle Aasalle pitkät pyörämatkat ovat toistaiseksi vielä hankalia. Iso osa vanhempien roolia on siis harrastuskyytien järjestäminen.
– Kimppakyydit pelastavat paljon. Emme pärjäisi ilman vanhempien yhteistyötä. Myös isovanhemmat ovat tarvittaessa apunamme, Leni kiittelee.
Kaiken vaivan arvoista
Koko Heinosen perhe liikkuu aktiivisesti. Tyttöjen harrastusten lisäksi viikkoon pitää mahtua myös äidin ja isän harrastukset.
Isä Miika käy kaksi kertaa viikossa potkunyrkkeilyssä, Lenillä on sunnuntaisin pilates. Juoksulenkille ja kuntosalille suunnataan aina, kun sopiva väli perheen viikosta löytyy. Usein se on vasta myöhään illalla.
Vanhemmat myöntävät, että välillä harrastusten aikatauluttama arki väsyttää.
– Onhan se välillä aika rasittavaa, mutta ehdottomasti kaiken vaivan arvoista. Meille on tärkeää, että lapset tykkäävät liikkua, joten harrastusmahdollisuuden eteen on valmis näkemään vaivaa, Miika sanoo.
Keväällä Heinosten viikkorytmiin tulee lisää haastetta, kun tyttöjen voimistelussa alkaa kilpailukausi. Kilpailuja ja voimistelutapahtumia riittää lähes joka viikonlopuksi. Vanhempia tarvitaan kyyti- ja kannustusjoukkoihin.
Jessi ja Aasa itse eivät ole tiiviistä harrastustahdista moksiskaan. Molemmat lähtevät aina mielellään harjoituksiin, kilpailuihin ja tapahtumiin.
– Parasta on treenaamisen ilo. Kilpailutkin ovat kivoja, kun kuulee tuomareiden arviot osaamisesta, Jessi selvittää.
Perheen pian viisi vuotta täyttävä kuopus Kaius ei vielä tällä hetkellä harrasta. Reipas nuorimies haaveilee kuitenkin, että pääsisi keväällä aloittamaan jalkapallokoulun.
Leni-äiti nyökyttelee hyväksyvästi vieressä.
– Aika näyttää, miten se aikataulujen palapeli sitten rakentuu, hän hymyilee.