Puhetta verenpaineesta

Valtimoiden sisällä suhiseva korkea paine, hypertensio, on maailmanlaajuisesti merkittävin asia, johon vaikuttamalla sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia ja kuolleisuutta voitaisiin vähentää.

Paineen nousuun vaikuttavat monet tekijät, kuten perimä, ravinto, munuaiset, valtimoiden seinämien toiminta, hermosto, ylipaino, liikunnan vähyys, unihäiriöt, alkoholi, nikotiinituotteet, stressi, jopa ilmansaasteet. Suurimmalla osalla ihmisistä paine nousee monen tekijän summana, ja vain noin 10 %:lla paineen nousuun löytyy jokin yksittäinen syy.

Kehomme on täynnä verta kudoksille vieviä valtimoita, joten ei ole yhdentekevää, millainen paine suonissa vallitsee. Kohonnut paine aiheuttaa monia haittoja, joista merkittävimmät kohdistuvat sydämeen, aivoihin, silmiin ja munuaisiin.

Milloin verenpainetta kannattaa alkaa seurata?

Suositusten mukaan terveiden henkilöiden pitäisi tehdä verenpaineen seulontamittauksia alle 40 vuoden iässä ainakin kolmen vuoden välein, ja yli 40-vuotiaana vuosittain.

Naisilla raskauteen liittyvät ongelmat, kuten pre-eklampia, raskausdiabetes ja raskauden aikainen kohonnut verenpaine ennustavat valtimotaudin vaaraa, ja siksi verenpaineen seuranta ja sen hyvä hoito on tärkeää jo varhain.

Mikä on sopiva painetaso?

Aiemmin verenpaine on luokiteltu useampaan kategoriaan: optimaalinen, normaali, korkea normaali, sekä kolmen tasoinen korkea verenpaine. Uusissa suosituksissa asiaa on yksinkertaistettu, ja verenpaineen tasoja on käytännössä kolme.

Verenpaine ei ole kohonnut, kun systolinen paine (yläpaine) on alle 120 mmHg ja diastolinen paine (alapaine) on alle 70 mmHg.

Verenpaine katsotaan kohonneeksi jo, kun systolinen paine on kotimittauksissa 120–134 mmHg tai diastolinen paine on 70–84 mmHg.

Korkeasta verenpaineesta eli hypertensiosta puhutaan, kun systolinen paine on kotimittauksissa yli 135 mmHg tai diastolinen paine on yli 85 mmHg.

Lääkehoidolla sopiva systolisen paineen taso on 120–130 mmHg ja diastolisen alle 80 mmHg.

Suomalaiset asiantuntijat miettivät parhaillaan, missä määrin kansainvälisiä suosituksia tullaan toteuttamaan Suomessa

Miten kohonnutta painetta hoidetaan?

Elintapahoito kuuluu aina asiaan. Lääkehoidon aloitus riippuu verenpaineen tasosta ja henkilön muista valtimosairauksien vaaratekijöistä. Suosituksen mukaan painetta pitää hoitaa tavallisesti 2–3 lääkkeellä. Yhdistelmävalmistetta käytettäessä pillerimäärä ei tunnu liian suurelta.

Muutamia vuosia sitten julkaistiin tutkimus, jossa osoitettiin iltaisin nautitun verenpainelääkityksen olevan hyödyllisempää aamulla otettuun verrattuna. Varsin pian saatiin myös päinvastaisia tuloksia. Niinpä uusissa suosituksissa ei painoteta tiettyä lääkkeenottoaikaa. Tärkeintä on, että lääkkeet muistaa ottaa. Siksi jokainen saa valita omaan päivärytmiinsä sopivan lääkkeenottotavan.

Verenpaineen hoitoa jatketaan koko elämän ajan. Hyvin iäkkäillä (yli 85 vuotta) noudatetaan samoja tavoitteita kuin nuoremmilla olettaen, että lääkitys on hyvin siedetty. Jos ikääntyessä kuitenkin ilmaantuu haittaavaa ortostatismia, eli verenpaineen huomattavaa laskua ylös noustessa, voidaan lääkitystä joutua vähentämään, ja hyväksyä vähän korkeammat verenpaineet.

Alkoholin käyttöä pitäisi välttää kokonaan. Jos alkoholia käyttää, viikon aikana nautittu määrä ei saisi ylittää 100 grammaa puhdasta alkoholia, mikä tarkoittaa noin kahdeksaa annosta.