Satu Pihlaja: Rohkeus valita auttaa arjessa

Elämässä tehdään jatkuvasti valintoja: Syönkö tänään jäätelöä vai valitsenko jälkiruuaksi hedelmän? Tai pitäisikö mennä lääkäriin vai odotanko vielä oireiden mahdollista pahenemista? Kykenenkö valitsemaan terveellisen ja epäterveellisen ruuan välillä niin, että kolesteroliarvot lähtevät laskuun?

Erilaisia elämänmuutoksia tehdessään ihminen törmää aina valintojen tekemiseen. Saatat kuitenkin kyseenalaistaa kykysi valita. Sinun ei tee edes mieli kokeilla sellaista, jossa epäilet epäonnistuvasi. Kuulostaako tutulta?

Ihmiset ovat huonoja arvioimaan omia kykyjään realistisesti, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Satu Pihlaja. Jos arvioit kykysi oikein, suhtaudut motivoituneesti joskus rasittaviinkin harjoituksiin, koska tiedät voivasi kehittyä.

Otetaan esimerkki: Olet päättänyt tehdä jotain uutta ruokaa, jonka ohjeen luit blogista. Epäilet kuitenkin, että kokkaustaitosi eivät riitä.

– Siinä voisi ensinnäkin pohtia, miksi uuden ruokalajin valinta vanhan sijaan olisi hänelle ja ehkä koko perheellekin innostavaa ja kiinnostavaa, Pihlaja pohtii esimerkkiä. Liittyykö se ehkä johonkin tärkeään arvoon, kuten terveyteen tai vaihtelun tarpeeseen? Näin korona-aikana monen elämässä vaihtelu on vähentynyt, kun esimerkiksi matkustaminen on vähentynyt.

– Toisaalta siinä voi päästä toteuttamaan mukavalla tavalla sosiaalisuutta ja yhdessäoloakin. Omaa pystyvyyden tunnettaan voi lisätä kertailemalla vaikka aiempia kokemuksia ruuanlaitosta, miten on aiemminkin oppinut laittamaan joitain muita ruokalajeja. Voi muistella vaikka kehuja, joita jokin aiempi kokkauskokeilu on saanut.

Pihlaja neuvoo, että myös muiden esimerkistä voi inspiroitua: jospa minäkin osaan, kun joku toinenkin on onnistunut!

– Ja harjoittelemalla oppii kuka tahansa, ei ruuanlaitto mitään ydinfysiikkaa ole. Ruuan ei myöskään tarvitse onnistua täydellisesti ollakseen hyvää! Jätämme joskus aivan turhaan yrittämättä, koska vaadimme täydellistä onnistumista jo ensimmäisellä yrittämällä.

Valinnan vaikeus saattaa pelottaa

Vapaus valita on mitä suurimmassa määrin positiivinen asia. Joskus se kuitenkin ahdistaa. Valintatilanne voi pelottaa, ettei osaakaan tehdä niin sanottua oikeaa valintaa, Satu Pihlaja kertoo.

– Isoissa päätöksissä on hyvä antaa itselleen harkinta-aikaa ja tutkiskella omia toiveitaan. Jos vaikka pohtii muuttoa uudelle asuinalueelle tai toiseen kaupunkiin, voi käydä tutustumassa siellä ja kuulostella omia tuntemuksiaan.

Joskus vaihtoehtojen määrä voi kuormittaa pienissäkin valinnoissa. Ihminen on huono valitsemaan suuresta määrästä vaihtoehtoja.

Tiedosta mikä on toiveesi ja tavoitteesi, se auttaa ohjaamaan valintoja arjessa, Pihlaja neuvoo.

– Vaihtoehtoja voi rajata ja jättää esimerkiksi epäterveelliset tai muulla tavalla itselle epämieluisat vaihtoehdot kokonaan pois. On hyvä myös muistaa, että ei välttämättä ole olemassa yhtä oikeaa vaihtoehtoa. Jos useampi vaihtoehto vaikuttaa hyvältä, mikä tahansa valinta osuu oikeaan. Haasta joskus itseäsi tekemään valinta nopeasti, niin kuormitus vähenee.

Kasvun asenne

Satu Pihlaja kertoo kirjassaan Valinnan paikka kasvun asenteesta, jossa maailma näyttää tarjoavan loputtomasti kehittymisen mahdollisuuksia.

Kehittymisen mahdollisuudella Pihlaja tarkoittaa jatkuvaa oppimista: voimme aina valita suhtautumistapamme.

– Kun valitset kasvun asenteen suhtautumistavaksesi, uskot harjoitteluun ja kehittymisen mahdollisuuksiin sen myötä. Kasvun asenteella epäonnistuneet yrityksetkin ovat oppimisen paikkoja, joissa oivallat, mitä seuraavaksi kannattaisi opetella.

Tyytyväisyys omaan toimintaan syntyy sisäisesti

Kun ihminen on tyytyväinen omaan toimintaan, hän rohkaistuu tekemään omannäköisiä valintoja. Ja kun hän kokee tyytyväisyyttä valintoihin, syntyy rauhallisuutta ja luottamusta itseen. Silloin valintojen teot eivät stressaa, Pihlaja kertoo.

– Kaiken ei tarvitse onnistua täydellisesti, kannattaa opetella tyytyväisyyttä riittävän hyviin valintoihin.

Tyytyväisyys omaan toimintaan on kasvattanut Pihlajaa niin ihmisenä kuin psykologinakin.

– Se on kasvattanut ennen kaikkea itseluottamusta ja rohkeutta tehdä jatkossakin omannäköisiä valintoja. En tarvitse lupaa tai hyväksyntää keneltäkään muulta omissa valinnoissani. Aina ei ole helppoa toimia omalla tavalla, jos toiset ovat eri mieltä, mutta teen sen silti.

Vuorovaikutus muiden kanssa voimaannuttaa

Kyky oppia muilta, antaa ja ottaa vastaan apua ja tukea ovat tärkeitä taitoja, Satu Pihlaja kertoo. Koska ihminen kehittyy tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden kanssa, hän innostuu ja voimaantuu myös muiden onnistumisista. Päinvastaisessa tilanteessa muiden onnistumiset uhkaavat.

– Muilta voi oppia niitä valitsemisen taitoja, joita kokee itseltään puuttuvan. Jos huomaa ihailevansa jotakuta, joka on tehnyt rohkeita valintoja, hänen toiminnastaan voi ottaa mallia. Muiden kanssa keskustellessa huomaa, ettei heiltäkään kaikki ole sujunut aina niin helposti kuin ulkoapäin näyttää. Se rohkaisee haastavissakin tilanteissa valitsemaan parhaalla tavalla.

Satu Pihlajan kolme vinkkiä, miten omaa valintojen tekemistä kannattaa kehittää

1. Älä pakota. Jos tuntuu, että on vaan pakko valita näin, pysähdy aina pohtimaan, mitkä voisivat olla vaihtoehdot. Pelkästään vaihtoehtojen tiedostaminen voi helpottaa ahdistavaa tunnetta, kun yritämme saada asioita tehtyä pakottamalla. Jos vaikka huomaat, että nyt olisi ”pakko” jäädä ylitöihin, pohdi minkä ”pakollisen” tehtävän voisit tehdä huomenna tai siirtää ensi viikolle.

2. Kokeile nopeaa valintaa. Jos huomaat pohtivasi pieniä valintoja liikaa, aseta itsellesi aikataulu. Jos vaikka harkitset liikaa, minkä paidan laitat huomenna päällesi, anna itsellesi 30 sekuntia aikaa päättää. Päätös on tuskin kovin ratkaiseva elämäsi kannalta.

3. Valitse joskus vaikeampi. Aivomme ohjaavat meitä automaattisesti noudattamaan rutiinia ja siten pääsemään helpommalla, vaikkei tämä aina ole paras vaihtoehto. Jos haluaisit lukea kirjaa, mutta sille on vaikea löytää aikaa kotitöiltä, päätä istua alas ja lue vaikka puoli tuntia. Nauti pystyvyyden tunteesta, joka seuraa siitä, että valitsit sen mitä halusit, etkä sitä mikä olisi sinulle rutiinia.