Hyppää sisältöön
Etusivu / Sinebrychoffin taidemuseossa Linné ja pieni pala paratiisia

Sinebrychoffin taidemuseossa Linné ja pieni pala paratiisia

Kukat ja puutarha kuuluvat tiivisti maalaustaiteeseen, ja se näkyy Sinebrychoffin taidemuseon Linné ja pieni pala paratiisia -näyttelyssä.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 18.2.2022
Jean-Michel Picart (1600–1682), Kukka-asetelma. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.

Ananaskasvin lehdet levittäytyvät jalallisen kukkapurkin yllä. Lehtien yläpuolella näkyy ananaskasvin kukinto, joka näyttää tupsupäiseltä nyrkiltä.

– Omistajat olivat ylpeitä erikoisista kasveista, jotka he saivat kasvamaan, Claudia de Brün kertoo. Siksi kasvien omistajat halusivat, että kasvit ikuistetaan tauluihin. Ananaskasvia esittävä taulu on David von Cölnin (1689–1763) maalaus vuodelta 1729.

Cölnin ananaskasvia esittävä taulu on yksi Sinebrychoffin taidemuseossa avautuneesta Linné ja pieni pala paratiisia -näyttelyn teoksista. Claudia de Brün taas näyttelyn amanuenssi.

Puutarhat ovat aina olleet tärkeä ilon ja hyvinvoinnin lähde

Kukkien rooli maalaustaiteessa symbolina tai ornamenttina kehittyi 1600-luvulla varsinaiseksi kasvimuotokuvaksi. Tarkkapiirteisiä kukka-asetelma syntyi, de Brün kertoo näyttelyä esitellessään.

– Jokainen kukka on huolella maalattu ja yhtä tarkka kuin tieteellisessä teoksessa.

Kun kukka-asetelmamaalauksia tarkastelee lähemmin, voi huomata, että kukat eivät ole voineet olla maljakossa mallina.

– Kukat on kopioitu jostain tieteellisestä teoksesta, koska useat teosten kukista eivät kuki samaan aikaan.

Kukkamaalaukseen erikoistuneet taiteilijat jättivät myös jälkensä kasvitieteellisiin julkaisuihin.

Suomen puutarhahistorian varsinainen alkuvaihe liittyy luonnontieteilijöihin Pehr Kalmiin (1716–1779) ja hänen opettajaansa Carl von Linnéhen (1707–1778).

Von Linné lukeutuu aikansa keskeisimpiin kasvitieteilijöihin. Hän julkaisi Systema Naturen vuonna 1735. Teoksessa hän esitteli lajien nimeämisen järjestelmän. Kasvien kuvittajista von Linné arvosti erityisesti Georg Dionysius Ehretiä (1708–1770), jonka kukka-aiheisia kuvituksia on esillä näyttelyssä.

Helsingin puutarhat syntyvät

Vuonna 1812 Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan uusi pääkaupunki. Bulevardille Sinebrychoffin panimon kupeeseen valmistui vuonna 1842 panimon omistajaperheen asuintilat. Nykyisin asuintiloissa toimii Sinebrychoffin taidemuseo. Kun museon ikkunasta katsoo, näkee puiston. 1800-luvulla puistossa sijaitsi muotopuutarha. Siellä oli myös kasvihuoneita.

Helsingin kasvitieteellinen puutarha rakennettiin 1829–1833. Puutarhat toimivat tieteen ja opetuksen tarpeisiin. Niissä kasvatettiin myös ruokakasveja. Puutarhoja yhdisti myös ajatus virkistävästä vaikutuksesta.

Linné ja pieni pala paratiisia – Linnaeus and Glipses of Paradise

Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyä täydentää näyttelyn nimellä kulkeva teos, jota voi ostaa museokaupasta: Linné ja pieni pala paratiisia – Linnaeus and Glipses of Paradise

 

Linné ja pieni pala paratiisia – Linnaeus and Glipses of Paradise

Näyttely laajenee museon pohjakerroksessa olevaan Punaiseen kellariin 14.5.

Näyttelyyn voi tutustua 28.8.2022 asti.

 

Lue myös:

Heikki Aalto-Alanen kirjoitti kirjan isovanhempiensa Aino ja Alvar Aallon kirjeenvaihdon innoittamana.   

Martti Suosalon haastattelu: Näyttelijäkonkarin pokka pitää näytelmässä kuin näytelmässä

 

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi