Minut on tehty niin huonoista aineista, että koko ajan pitää olla varuillaan ja odottaa, mitä seuraavaksi tapahtuu, sanoi eräs ystäväni taannoin. Hän oli joutunut sairaalakierteeseen, kulkemaan poliklinikalta toiselle ja tutkimuksesta seuraavaan tutkimukseen. Tietenkin on hienoa, että tutkitaan. Sen hänkin ymmärsi. Armoitettuna metsä- ja kalamiehenä hän jaksoi vielä nauraa, tosin kyynelten läpi.

Siinä, missä ahvenet, kuhat ja siiat saivat ennen kyytiä, ohjelmassa oli laboratoriotutkimuksia, verikokeita ja sydänfilmejä. Joskus sentään löytyi vielä aikaa työntää vene vesille tai kadota metsän suojelevaan helmaan laskemaan verenpainetta.

Kardiologi oli ollut todella huolestunut. Sydämen eteisvärinä oli tosiasia, samoin kohonnut kolesteroliarvo ja alkava aorttaläpän ahtauma. – Tupakka pois, ja enemmän samoilua metsissä, enemmän soutelua järvellä, oli lääkäri sanonut. Reseptissä oli beetasalpaajaa ja kahta kolesterolilääkettä.

Kolmen kuukauden kuluttua potilas saikin rohkaisevia uutisia; läpän ahtauma ei ollut pahentunut, ja kolesteroliarvot olivat kohentuneet. Eteisvärinä, flimmeri, oli edelleen olemassa, mutta kokonaiskolesteroli oli pudonnut yli seitsemästä alle viiteen. Hyvä kolesteroli, eli HDL oli hiukan yli kaksi, LDL, huono kolesterolikin oli alle 3.

Vaikein elämänmuutos oli ollut tupakoinnin lopettaminen. Ystäväni oli lukenut kaiken saatavilla olevan vierotusoireista ja lopettamisen apukeinoista. Aluksi hän oli nauttinut nikotiinipurukumia, mutta se tuntui vastenmieliseltä. Tavatessamme huoltoaseman kahvilan ”parlamenttipöydässä” hän tokaisi: – On se nyt kumma, jos ei iso mies pysty pössyttelyä lopettamaan kun on aloittanutkin. Niinpä hän vain yksinkertaisesti päätti, että se on loppu nyt. Ja piste.

Kun viimeksi näimme samaisella huoltamolla, asiat olivat hyvällä tolalla. Tauti oli olemassa, mutta se oli saatu hallintaan. Kun pöydässä istuvat muut maailmanparantajat lähtivät ulkopuolelle tupakalle, me jäimme kahdestaan pöytään.

– Eilen sain viimeiset laboratoriotulokset, kaverini sanoi. – Kokonaiskolesteroli oli jo alle neljä, enkä ole huomannut mitään niistä dramaattisista vierotusoireista, joista kerrotaan, kun tupakat jäävät pois. Ainoa huomio on se, että rahaa menee jopa kolmesataa vähemmän kuukaudessa kuin ennen. – Muuten tupakan ja minun suhteeni loppui kivuttomasti.

Kun lähdimme, kaveri huikkasi vielä autonsa ovelta: – En ole aikaisemmin tiennytkään, että salaateista voi nauttia!

Lue myös:

Juhani Vahtokari: Ruokatottumukset terveyden takeena