Alkoholi ja sydän

Eräisiin vanhoihin tutkimuksiin perustuen vallalla oli pitkään väittämä, että pieni annos alkoholia, tyypillisesti punaviiniä, jopa päivittäin nautittuna olisi sydämelle hyödyksi.  Tämä käsitys on nyttemmin kumottu. Alkoholin vaikutukset ovat yksilöllisiä, eikä tutkimuksissa ole voitu osoittaa sydänterveydelle hyödyllistä alkoholin määrää.

Tähän artikkeliin on koottu tietoa alkoholin vaikutuksista sydän- ja verenkiertoelimistöön.

Verenpaine

Alkoholi laajentaa akuutisti verisuonia, ja laskee siten verenpainetta. Joskus tällainen reaktio saattaa johtaa, erityisesti kuumalla ilmalla tai saunomisen yhteydessä, jopa pyörtymiseen.

Pitkäaikaisessa säännöllisessä käytössä alkoholi lisää nesteen kertymistä elimistöön ja aktivoi sympaattista hermostoa. Lisäksi alkoholijuomien kalorit kerryttävät painoa. Näin ollen lopputulos on verenpaineen kohoaminen. Verenpaineen hoidossa siten alkoholin käytön vähentäminen ja lopettaminen on hyvä elintapavalintoihin liittyvä hoitokeino.

Rytmihäiriöt

Runsas alkoholin käyttö altistaa rytmihäiriöille, erityisesti eteisvärinälle ja eteislisälyönneille.

Eteisvärinässä sydämen rytmi on epätasainen, ja sydän lyö yleensä selvästi normaalia nopeammin. Eteisvärinä on tärkeä aivoinfarktin aiheuttaja. Aivoinfarktille altistaa myös kohonnut verenpaine, joten alkoholi on sitäkin kautta aivoinfarktin riskitekijä.

Akuutti runsas käyttö altistaa eteisvärinäkohtaukselle. Tunnetaan termit ”lomasydänrytmihäiriö” (holiday heart) ja ”krapulaflimmeri” (eteisvärinästä käytetään myös termiä flimmeri). Myös säännöllinen, pitkäaikainen käyttö suurentaa eteisvärinän riskiä.

Alkoholi altistaa myös sydämen lisälyönneille. Lisälyöntien aiheuttamat oireet voivat olla moninaisia, tyypillisimmillään sydämen ”muljahtelun” tuntemuksia, tai tunne lyhyistä sydämen tykyttelyistä.

Jos ilmaantuu rytmihäiriön oireita, alkoholin käyttöä kannattaa vähentää tai lopettaa käyttö kokonaan.

Sydänlihassairaus (sydämen vajaatoiminta)

Alkoholin säännöllinen käyttö voi aiheuttaa laajentavan sydänlihassairauden eli dilatoivan kardiomyopatian. Sairaus syntyy alkoholin hajoamistuotteiden suorista sydänlihasvaikutuksista.

Arviolta noin 30%:lla laajentavaa kardiomyopatiaa sairastavista alkoholi on ollut vaikuttamassa sairauden syntyyn. Alttiuteen vaikuttavat perimä, etninen tausta ja alkoholin elämänaikainen käyttö. Naiset ovat alttiimpia sairastumaan kardiomyopatiaan.

Kardiomyopatiassa sydämen pumppaustoiminta heikkenee. Kehittyy sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminnan tyypillisiä oireita ovat rasitusuupuminen ja hengenahdistus.

Sepelvaltimotauti

Viinien, erityisesti punaviinien sisältämillä fenoliyhdisteillä saattaa olla valtimokovettumataudin etenemistä hidastavia vaikutuksia. Kohtuukäyttö voi suurentaa ”hyvän” HDL-kolesterolin pitoisuutta ja vähentää veren hyytymisalttiutta. Koska alkoholilla on monia sydämelle ja esimerkiksi maksalle haitallisia vaikutuksia, alkoholia, edes viiniä, ei suositella sydämen valtimoterveyden edistämiseen.

Alkoholi ja naisen sydän

Naisen elimistö sietää alkoholia miehiä huonommin. Merkittävä syy löytyy vatsalaukusta, missä niellyn alkoholin käsittely alkaa. Miehen elimistö hävittää ison osan alkoholista jo tässä vaiheessa, kun taas naisella vastaava metabolia on huomattavasti vähäisempää. Niinpä naisen elimistöön imeytyy saman suuruisesta nautitusta annoksesta  enemmän alkoholia.

Sydänlihassairauden riski on suurempi, sillä sairaus voi kehittyä naisella lyhytaikaisemman ja annoslukumäärien perusteella pienemmän alkoholimäärän seurauksena. Rytmihäiriöitä saattaa esiintyä jo kohtuullisen käytön seurauksena. Siksi alkoholin käyttöön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.