Pysyvän eteisvärinän hoito

Sydämen eteislokeroissa tapahtuu ajan mittaan muutoksia, joiden johdosta eteisvärinä alkaa yhä helpommin. Tällainen eteisvärinää suosiva muutos on esimerkiksi eteisten laajentuminen. Tutkimalla sydämen ultraäänitutkimuksella eteislokeroita kardiologi pystyy tekemään arvion rytminsiirron onnistumismahdollisuuksista.

Kun eteisvärinää on ollut usein tai pitkiä aikoja, eteisten sopeutuminen eteisvärinään on edennyt jo niin pitkälle, ettei normaalia sinusrytmiä saada enää rytminsiirrolla aikaiseksi, saati ylläpidettyä. Eteisvärinä jää pysyväksi rytmiksi.

Jos eteisvärinä ei aiheuta oireita, tai oireet ovat helposti hallittavissa lääkityksellä, voidaan hyvin hyväksyä eteisvärinä pysyväksi sydämen rytmiksi jo eteisvärinän toteamishetkellä, eikä rytminsiirtoa tarvitse lähteä yrittämään. Näin voidaan toimia esimerkiksi iäkkäämpien, vähän liikkuvien potilaiden kohdalla.

Pysyvän eteisvärinän lääkitseminen

Eteisvärinän lääkitsemiseen tarvitaan vähintään kahdenlaisia lääkkeitä. Antikoagulantilla ehkäistään eteisvärinään liittyvää tukosvaaraa. Sydämen sykettä rauhoitetaan yleensä beetasalpaajalla, joskus kalsiuminestäjällä tai digoksiinilla. Lääkitys ja sen annostus valitaan yksilöllisesti. Sopiva leposyke on oireettomalla potilaalla alle 110 lyöntiä minuutissa. Jos eteisvärinä aiheuttaa oireita, pyritään leposyke laskemaan lääkkeellä tasolle 60-80 lyöntiä minuutissa. Kevyessä rasituksessa, kuten kävellessä, sopiva syketaso on 90-115 lyöntiä minuutissa.

Antikoagulaatiohoidon tarve arvioidaan tukosvaaran riskipisteytyksen mukaan. Se, onko eteisvärinä pysyvä rytmi vai vain ajoittaisesti päällä, ei vaikuta lääkityksen valintaan. Antikoagulaatiohoidosta on kerrottu tarkemmin erillisessä kirjoituksessa.

Toimenpidehoidon mahdollisuudet

Joillain potilailla sydämen syke on korkea, yli 110 lyöntiä minuutissa jopa lepotilassa kuten yöllä, ja rasituksessa syke nousee tarpeettoman korkeaksi. Seurauksena on oireita kuten hengenahdistusta ja uupumista. Pitkään jatkuessaan korkea syke voi johtaa sydämen vajaatoimintaan. Jos sykettä ei saada rauhalliseksi parhaallakaan lääkityksellä, harkitaan eteis-kammioliitoksen katetriablaatiohoitoa. Tämä tarkoittaa eteisten ja kammioiden välissä olevan yhteyden, eräänlaisen sähköjohdon täydellistä katkaisua. Toimenpide edellyttää tahdistinta. Eteiset jäävät värinätilaan, ja tahdistin määrää sydämen sykkeen. Toimenpide on peruuttamaton, mutta auttaa potilasta, koska sydän ei koskaan enää lyö häiritsevän nopeasti. Lue lisää eteis-kammiosolmukkeen katetrihoidosta.

Elämä pysyvän eteisvärinän kanssa

Vaikka eteisvärinä on vallitsevana rytminä, se ei aiheuta rajoitteita elämään. Matkustaminen, saunominen, liikunta, autoilu ja muut normaalin elämän toiminnot ovat sallittuja. Vaikka eteisvärinä jää vallitsevaksi rytmiksi eikä rytminsiirtoja tai muita normaaliin rytmiin tähtääviä toimia enää tehdä, potilaan hoito jatkuu. Nyt on vain keskityttävä valitsemaan sellainen lääkitys, jonka avulla voi elää oireetonta elämää. Vaikka monet aistivat sydämen epätasaisen sykkeen ja rytmihäiriön pysyvyys voi aluksi tuntua ikävältä, muutamien kuukausien kuluessa elimistö tottuu eteisvärinään, ja oireet lievittyvät.