Sepelvaltimotaudin vaaratekijät ovat naisella monimuotoisempia

Ateroskleroosi kehittyy vuosien kuluessa. Monet eri tekijät vaikuttavat ateroskleroosin syntymiseen ja etenemiseen.

Sairauden perinteiset vaaratekijät

Perinteisillä sepelvaltimotaudin vaaratekijöillä tarkoitetaan niitä tekijöitä, joilla on todettu olevan selvä ja voimakas yhteys valtimotaudin kehittymiseen. Näitä ovat kohonnut kolesteroli ja verenpaine, tupakointi, diabetes ja perimä.

Kohonneella kolesterolilla tarkoitetaan verenkierrossa kiertävää liiallista ”pahaa” eli LDL-kolesterolia. Sitä kerääntyy valtimoiden sisäpintaan, ja ateroskleroosi käynnistyy. Matala ”hyvän” HDL-kolesterolin määrä on myös vaarallista. Kohonnut verenpaine kiihdyttää ateroskleroosia, samoin tupakkatuotteet. Eräissä tutkimuksissa on todettu, että tupakointi on naiselle jopa haitallisempaa kuin miehelle. Diabetes on yksi tärkeimmistä sepelvaltimotaudin vaaratekijöistä. Sepelvaltimotauti ilmenee naisilla keskimäärin 10 vuotta myöhemmin kuin miehillä, joten merkittäviä perimään eli geeneihin yhdistyviä vaaratekijöitä voidaan epäillä, jos ensimmäisen asteen miespuolisella sukulaisella (esimerkiksi isällä tai veljellä) on todettu sairaus alle 55 vuoden iässä tai naispuolisella sukulaisella (esimerkiksi äidillä tai sisarella) alle 65 vuoden iässä.

Sepelvaltimotaudin riskiarviointiin on käytettävissä useanlaisia ns. riskilaskureita. Suomessa käytetään Finriski-laskuria, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt suomalaisen potilasaineiston pohjalta. Riskilaskurissa huomioidaan perinteisiä vaaratekijöitä.

Muita sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä

Perinteisten vaaratekijöiden lisäksi on tunnistettu joukko muita ateroskleroosia kiihdyttäviä tekijöitä.

Tutkimuksissa on havaittu, että raskaudenaikainen kohonnut verenpaine sekä raskaustoksemia eli pre-eklampsia, raskausdiabetes ja lapsen alhainen syntymäpaino ovat yhteydessä myöhemmin sairastettuun sepelvaltimotautiin. Pre-eklampsian on havaittu olevan itsenäinen sepelvaltimotaudin riskitekijä. Raskaus on ikään kuin testi valtimoverisuonille. Sen vuoksi näitä ongelmia kohdanneen kannattaa kiinnittää aivan erityistä huomiota muiden riskitekijöiden hallintaan. Toistuvilla keskenmenoilla ei sen sijaan ole todettu vastaavaa yhteyttä.

Menopaussilla on suuria vaikutuksia naisen sydänterveyteen. Veren lipidi- eli rasvakoostumus muuttuu, kun estrogeenin vaikutus vähenee. Kokonaiskolesteroli nousee, samoin ”huono” LDL-kolesteroli. Vastaavasti ”hyvä” HDL-kolesteroli laskee. Tällä tavoin kolesteroliarvot alkavat muistuttaa enemmän miesten arvoja. Samanaikaisesti verenpaine ja paino usein nousevat. Erityisesti poikkeuksellisen varhainen menopaussi, eli jos vaihdevuodet ovat alkaneet tavanomaista aikaisemmin altistaa naisen sepelvaltimotaudin kehittymiselle.

Pitkäaikainen stressi kiihdyttää ateroskleroosin kehittymistä. Yhteys on havaittu niin työstressiin kuin myös perheeseen, esimerkiksi huonoon parisuhteeseen liittyvään stressiin. Tutkimuksissa on todettu pitkään jatkuneen toistuvan, kuten päivittäisen tai viikoittaisen työpaikkakiusaaminen altistavan kiusatun sydän- ja verisuonisairauksille. Kuormittunut ihminen ei jaksa huolehtia sydänterveellisistä elintavoista, jolloin monet riskitekijät kasautuvat samanaikaisesti.

Liikkumattomuus on vaarallista sydämelle. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2017 -tutkimuksessa havaittiin, että liikkumattomuus ja ruutuaika lisääntyivät erityisesti eläkeikäisillä naisilla. Naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota liikunnan jatkamiseen koko eliniän ajan. Lihavuus on merkittävä useiden sydänsairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, eteisvärinän ja sydämen vajaatoiminnan riskitekijä.

Ilmansaasteet, erityisesti ilman pienihiukkaset aiheuttavat verisuonten seinämiin tulehdustilan, joka kiihdyttää ateroskleroosia. Parodontiitti ja muut hampaistoon liittyvät infektiot altistavat myös ateroskleroosille.