Naisen sepelvaltimotaudin erityispiirteitä
Nainen sairastuu sepelvaltimotautiin noin kymmenen vuotta miestä myöhemmin. Onko naisen sepelvaltimotauti muutoin toisenlainen?
Koska sepelvaltimotauti ilmenee naisilla keskimäärin vanhemmalla iällä, oireet voivat olla vaikeammin tulkittavissa. Muutoinkin on hyvä muistaa, ettei sepelvaltimotaudin oire ole läheskään aina rintakipu, miehilläkään.
Sepelvaltimotaudin oireet naisella
Naisilla on raportoitu esiintyvän enemmän oiretta, joka muistuttaa hengenahdistusta tai pakahduttavaa tunnetta rintakehällä, ylävatsalla tai lapojen välissä. Myös äärimmäistä uupumusta ja huimausta voi esiintyä. Tuntemus voi säteillä kaulalle, hampaisiin tai yläraajoihin. Tavallisesti oire ilmenee rasituksessa ja helpottaa levolla, mutta ei välttämättä. Jos tuntemus ei häviä levollakaan, tulisi soittaa hätäkeskukseen numeroon 112.
Sepelvaltimot voivat olla eri tavoin sairaat
Sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla kulkevia verisuonia, jotka huolehtivat sydämen hapen ja ravinteiden saannista. Sepelvaltimotaudissa ateroskleroosi eli valtimoiden kovettuminen ahtauttaa suonet, jolloin sydänlihas kärsii hapenpuutteesta. Hapenpuute aiheuttaa edellä mainitut oireet.
Ahtautuneet kohdat näkyvät sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa eli koronaariangiografiassa kaventumina. Vastaavasti sepelvaltimoiden tietokonekuvauksessa voidaan nähdä kalkkikertymiä.
Naisen sepelvaltimotauti voi olla erilainen siten, että suurista päävaltimoista ei löydykään merkittäviä ahtaumia eli verisuonten kaventumia. Sepelvaltimoiden ateroskleroosi ilmenee verisuonen seinämiä verhoavana ja häiritsee siten valtimosuonen normaalia toimintaa. Erityisesti pienemmissä valtimohaaroissa suonten seinämien reagointi on poikkeavaa, jolloin verisuonet eivät laajene tarpeen vaatiessa tai jopa supistelevat epätarkoituksenmukaisesti aiheuttaen sepelvaltimotaudin oireita. Sairaudesta käytetään nimitystä ”mikrovaskulaariangina”. Koska varjoainekuvauksessa voi nähdä pääasiassa suuret valtimosuonet, tauti on vaikeampi todeta. Pieniä hiussuonia ja niiden reagointia on haastavaa tutkia nykyisillä tutkimusmenetelmillä.
Tällaisessa tapauksessa oireet saattavat kuitenkin olla jopa vaikeampia ja useammin esiintyviä kuin tavallisessa verisuonia ahtauttavassa tautimuodossa. Ahtauttavaa tautimuotoa sairastavat ovat useammin tupakoitsijoita, kun taas mikrovaskulaarianginaa sairastavilla esiintyy useammin reumaattisia sairauksia tai migreenitaipumusta.
On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka varjoainekuvauksessa ei ahtaumia näkyisikään, ei kaikki oireilu ole mikrovaskulaarianginaa eli pienten sepelvaltimosuonten supistelua. Rintakehän alueella on paljon muitakin mahdollisia kivun syitä kuten luita, lihaksia, keuhkot, ruokatorvi ja vatsalaukku. Usein mahdollisia oireiden syitä joutuu etsimään laajemmaltikin, jottei muuta merkittävää sairautta jäisi huomaamatta.
Takotsubo, jota suomen kielessä kutsutaan usein nimellä särkyneen sydämen oireyhtymä, on naisilla huomattavasti yleisempi kuin miehillä. Takotsubo-kohtaus muistuttaa oireiltaan ja löydöksiltään sydäninfarktia, mutta sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ei löydykään merkittävää ateroskleroosia ja suonen tukkeutumista. Sairauden syntytapa on siis tyystin toisenlainen.
Naisen sepelvaltimotaudin hoito
Naisen ja miehen sepelvaltimotaudin hoito on samanlaista. Käytettävät lääkkeet ovat samanlaisia, myös käytetyt milligrammamäärät. Naissukupuoli tai potilaan paino ei siis vaikuta tavallisten sepelvaltimotaudin lääkkeiden annoksiin.
Myös kajoava eli invasiivinen hoito on samanlaista. Sepelvaltimotaudin pallolaajennushoitoa tai ohitusleikkauksia tehdään samalla tavoin molemmille sukupuolille. Edellä mainittua mikrovaskulaarianginaa ei voi hoitaa pallolaajennuksella tai leikkauksella. Jos tällaista tilannetta epäillään, voidaan oireita lievittää eräillä lääkkeillä.
Sydänkuntoutuksessa sepelvaltimotautipotilaalle kerrotaan tietoa sairaudesta, lääkityksestä, oireista ja sydänterveellisestä ruokavaliosta sekä opastetaan sopivan liikunnan pariin. Kuntoutuksessa pohditaan myös sairauden herättämiä tunteita. Amerikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että naiset sitoutuvat usein miehiä heikommin sydänkuntoutusohjelmiin. Syitä voi olla monia. Ensinnäkin koska naiset sairastuvat keskimäärin iäkkäämpinä, he saattavat olla jo leskiä ja heiltä puuttuu kuntoutukseen ohjaava läheisen tuki. Toisaalta he voivat olla omaishoitajia, jolloin he -edelleen- laittavat perheen tarpeet omien tarpeidensa edelle.
Sydänkuntoutukseen osallistuminen voisi parantua, jos tarjolla olisi naisten tarpeisiin räätälöityjä sydänkuntoutusryhmiä. Ulkomailla on havaittu, että näissä ryhmissä naiset osallistuvat ahkerammin liikunnallisen kuntoutuksen osioihin, ja kuntoutuksen jälkeen sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi ovat parempia. Kun vertaistuki on mahdollisimman vertaista, kuntoutukseen on helpompi sitoutua.
Tiesitkö tämän sepelvaltimotaudista? Lue lisää naisen sydänterveydestä