Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Sydänpotilaan kuntoutus ja vertaistoiminta

Sairastuminen pysäyttää.  Se tuo mukanaan uusien asioiden opettelua ja tilanteeseen sopeutumista.  Osallistuminen kuntoutukseen  tuo tähän apu ja tukea. Kuntoutumista tukee myös mielekäs toiminta ja yhdessäolo toisten kanssa. Sydänyhteisö tarjoaa toimintaa johon jokainen on tervetullut osallistumaan.

28.8.2018
·
Anneli Luoma-Kuikka
·
Kuva: Sydänliitto

 

Kuntoutus

Kuntoutukseen osallistuminen lisää tietoa sairaudesta ja taitoja hoitaa itseään, tukee elämäntapamuutoksissa, parantaa fyysistä kuntoa sekä vähentää sairauden mukanaan tuomaa pelkoa ja ahdistusta. Kuntoutus on tärkeä osa sairastuneen hyvinvointia.

Sairastuminen koskettaa aina myös lähipiiriä, siksi on tärkeää, etteivät kuntoutuja ja hänen läheisensä jää yksin. Terveydenhuollon kuntoutusohjaus ei kuitenkaan tavoita kaikkia kuntoutuksen tarpeessa olevia, joten jos haluatte kuntoutukseen olkaa aktiivisia. Monille kuntoutuskursseille voivat myös läheiset osallistua. Omat kuntoutusmahdollisuutdet selviävät parhaiten lähimmästä sydänpiiristä tai valtakunnallisesta sydänyhdistyksestä, omalta terveysasemalta, poliklinikalta tai Kelasta.

Kaikilla sydänkuntoutujilla olisi hyvä olla jatkohoito- ja kuntoutussuunnitelma, johon on kirjattu vähintään sairaustiedot, jatkohoidosta vastaava hoitopaikka ja arvio kuntoutuksen tarpeesta. Kuntoutussuunnitelma on välttämätön, jos haet:

  • Kelan kuntoutusta
  • ammatillista kuntoutusta
  • kuntoutustukea
  • nuoren kuntoutusrahaa ammatillista koulutusta tai kuntoutumista varten (tehdään koulun ja terveydenhuollon kanssa yhteistyössä).

Kuka järjestää kuntoutusta?

Sydänkuntoutusta järjestävät pääsääntöisesti kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, vakuutus- ja eläkelaitokset, Sydänliitto ja sydänpiirit. Kuntoutus voi olla jo avokuntoutusta, jolloin voit yöpyä kotona tai laitoksessa kuntoutusta, joka kestää päiviä ja yöpyminen tapahtuu paikan päällä.

Suomessa on kolmatta sataa paikallista sydänyhdistystä, jotka kuuluvat seitsemääntoista itsenäiseen sydänpiiriin. Sydänyhdistykset toimivat pääosin vapaaehtoispohjalta, sen sijaan sydänpiireissä on palkattuja ammattihenkilöitä. Näiden lisäksi sydänyhteisöön kuuluu kolme valtakunnallista yhdistystä: Karpatiat kardiomyopatia- ja sarkoidoosipotilaille, Sydän lapset ja aikuiset sekä Sydän- ja keuhkosiirrokkaat eli SYKE. Sydänyhdistykset järjestävät runsaasti kuntouttavaa toimintaa liikuntaryhmistä sopeutumisvalmennuskursseihin.

Sydänpotilaiden kuntoutusmahdollisuudet selviävät parhaiten omalta terveysasemalta tai  lähimmästä sydänpiiristä,  tai Kelasta. Myös terveydenhuollon kuntoutusohjaajat ja sosiaalityöntekijät sekä sydänhoitajat ja lääkärit osaavat ohjata kuntoutukseen hakeutumisessa.

 

Sydänjärjestöjen kuntoutus

Sydänpiirit ja valtakunnalliset sydänyhdistykset tarjoavat paljon erilaisia kuntoutumiskursseja, sopeutumisvalmennuskursseja sekä lyhyitä teemakursseja mm. sepelvaltimotautipotilaille, vajaatoimintapotilaille, rytmihäiriö- ja tahdistin- sekä läppäpotilaille. Harvinaisia sydänsairauksia sairastaville on tarjolla omia kursseja. Kurssit ovat yleensä maksuttomia tai niistä peritään omavastuuosuus. Sydänyhteisön kuntoutusta tukee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).

Valtakunnalliset potilasyhdistykset järjestävät sopeutumisvalmennusta ja teemakursseja omille erityisryhmilleen. Näitä yhdistyksiä ovat Karpatiat ry kardiomyopatia- ja sarkoidoosipotilaille tarkoitettu, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry ja Sydänlapset ja -aikuiset ry synnynnäistä sydänvikaa sairastaville.

Sydänyhteisön järjestämälle sopeutumisvalmennus tai kuntoutuskurssille tarvitaan kopio viimeisimmästä hoitoselosteesta (epikriisistä). Tämän lisäksi lääkärin tulee suositella kurssia. Suositus tarvitaan myös mahdollista matkakorvaus- ja kuntoutusrahahakemusta varten.

Lisätietoja: omasta sydänpiiristä tai yhdistyksestä.

Tulppa kuntoutusryhmät perusterveydenhuollossa

Tulppa on Sydänliiton kehittämä ryhmämuotoinen kuntoutusohjelma valtimotautipotilaille ja niille, joilla on hoitoa vaativia valtimotaudin riskitekijöitä. Tulppa-ryhmiin voivat osallistua sekä sydän- ja verisuonitauteja sairastavat, aivoverenkierohäiriöihin sairastuneet sekä 2-tyypin diabetesta sairastavat sekä henkilöt, joilla on näiden sairauksien hoitoa vaativia riskitekijöitä, kuten esimerkiksi, korkea verenpaine.

Tulpparyhmät kokoontuvat terveysasemilla  8-10 kertaa  peräkkäin viikon välein ja  kaksi kertaa 6 kk ja 12 kk kuluttua ryhmän alkamisesta. Ryhmissä on keskimäärin 10 kuntoutujaa. Tapaamiskerojen pituus on 2-3 tuntia.

Ryhmän ohjaajina on kaksi terveydenhuollon ammattilaista, jotka ovat saaneet tähän Sydänliiton koulutuksen. Tämän lisäksi ryhmässä on usein mukana koulutettu ja  kokenut vertaisohjaaja.

Ryhmässä osallistuja saa tietoa valtimotaudeista ja oppii taitoja toteuttaa sairautensa omahoitoa. Hänellä on mahdollisuus miettiä omia elintapojaan ja saada  tietoa ja tukea haluamaansa muutokseen.   Ryhmä tarjoaa myös  vertaistukea ja  auttaa löytämään  voimavaroja  sairauden kanssa elämiseen.

Tapaamisissa käsitellään sydänkuntoutuksen teemoja  kuten valtimotautien riskitekijät ja niihin vaikuttaminen, lääkehoito, ravinto, liikunta, mielenhyvinvointi, arjen turvallisuus ja  sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Ryhmässä työskennellään keskustellen ja tehdään käytännön harjoituksia kuten esimerkiksi kotitehtäviä, kauppakierroksia, liikuntaa ja testejä. Ryhmäläisen kirjallisena aineistona on Kuntoutujan työkirja.

 

Kelan järjestämä kuntoutus

Kela järjestää sopeutumisvalmennus ja kuntoutuskursseja sydändiagnoosin mukaan sekä työikäisille että työelämän ulkopuolella oleville.

Suurin osa Kelan kursseista on perhekursseja joissa läheiselle on mahdollisuus osallistua kurssille muutamaksi päiväksi. Kelan kuntoutuskurssihausta voit tarkistaa tulevat kurssit.

Kurssille hakemiseen  tarvitset lääkärin B-lausunnon joka sisältää  lääkärin  kanssa yhdessä  laaditun kuntoutussuunnitelman. Hakemus toimitetaan Kelan toimistoon  Kuntoutukseen osallistuja ja läheinen voivat hakea Kelasta myös matkakorvausta kuntoutusmatkoista.

Kelan sydänkuntoutus järjestetään kuntoutuslaitoksissa joko laitoskursseina tai avomuotoisina kursseina jolloin osallistuja käy kurssilla kotoa käsin. Kurssit ovat ryhmämuotoisia, mutta niillä on myös yksilöllistä ohjausta.

Kelan sähköisessä asiointipalvelussa voi seurata oman kurssihakemuksen edistymistä sekä lähettää hakemuksen ja tarvittavat liitteet.

Kelasta voit hakea myös yksilöllistä kuntoutuspsyko-, fysio- tai toimintaterapiaa. Näitä varten tarvitaan lääkärin lähete tai lausunto.

Lisätietoja: Kelasta

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus

Julkinen kunnallinen terveydenhuolto ja sairaanhoitopiirit järjestävät usein luentoja ja ensitiedonkursseja eri sairaus esimerkiksi infarkti-, ohitusleikkaus- ja pallolaajennuspotilaille. Niillä saa tietoa sydänsairauksien vaaratekijöistä, elämäntapamuutoksista ja hoidosta. Kuntien ja sairaanhoitopiirien mahdollisuudet järjestää kuntoutusta vaihtelevat huomattavasti.

Terveydenhuollon kuntoutusohjaus ei  tavoita läheskään kaikkia sydänkuntoutuksen tarpeessa olevia, joten kysy rohkeasti kuntoutuksesta omasta terveyskeskuksestasi, poliklinikalta tai sairaalasta.

 

Liikunnallinen kuntoutus

Monet sydänyhdistykset ja fysioterapiayritykset järjestävät sydänpotilaille fysioterapeutin ohjaamia liikunnallisen kuntoutuksen ryhmiä. Niihin voi hakeutua lääkärin lähetteellä (SV 3FM), jolloin Kela korvaa osan kustannuksista sairausvakuutuslain mukaan. Lähetteellä saadusta kuntoutuksesta Kela korvaa enintään 15 hoitokertaa. Kuntoutus tulee toteuttaa vuoden kuluessa lähetteen antamisesta.

Myös terveyskeskuksissa järjestetään liikunnallisen kuntoutuksen ryhmiä ja niihin voi hakeutua oman terveyskeskuslääkärin tai – hoitajan kautta. Ryhmien maksullisuus vaihtelee kunnittain. Maksuista saa tietoa oman kunnan terveyskeskuksesta. Omalle terveysaseman fysioterapeutin luo voi hakeutua suorituskyvyn arviointia ja liikuntaneuvontaa varten.

Useissa sydänyhdistyksissä toimii erilaisia liikuntaryhmiä, joihin on helppo osallistua.

 

Milloin tarvitsen kuntoutussuunnitelman?

Kuntoutussuunnitelmalla tarkoitetaan osaa hoitosuunnitelmasta, joka sisältää sen hetkisen arvion kuntoutuksen tarpeesta ja tavoitteista sekä mahdollisista kuntoutustavoista.

Kuntoutussuunnitelma tehdään kirjallisena hoidosta vastaavassa yksikössä yhteistyössä potilaan ja tarvittaessa hänen läheisensä, lääkärin ja hoitoryhmän kanssa. Sydänkuntoutujan kuntoutussuunnitelma on käytännöllistä tehdä lääkärin B-lausunnon liitteenä. Suunnitelma laaditaan 1-3 vuodeksi.

Kuntoutussuunnitelma sisältää

  • tiedot kuntoutujan sairaudesta
  • kuvauksen toimintakyvystä sekä lääketieteellisestä ja toiminnallisesta haitasta
  • kuntoutuksen tavoitteet toiminta- ja työkyvyn säilyttämiseksi
  • suunnitellut kuntoutustoimenpiteet, toteutustavan, ajoituksen ja järjestäjät (esim. terveydenhuolto, Kela, työeläkelaitos; kuntoutumis- tai sopeutumisvalmennuskurssi
  • sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut (mm. lääkkeiden erityiskorvaus, vammais- tai eläkettä saavan hoitotuki, kuntoutusraha)
  • hoidosta jatkossa vastaavan yksikön

Kaikilla sydänpotilailla olisi hyvä olla jatkohoito- ja kuntoutussuunnitelma, johon on kirjattu vähintään sairaustiedot, jatkohoidosta vastaava hoitopaikka ja arvio kuntoutuksen tarpeesta. Kuntoutussuunnitelma on välttämätön, jos haet:

  • vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta Kelasta
  • Kelan harkinnanvaraista kuntoutusta
  • ammatillista kuntoutusta
  • kuntoutustukea
  • nuoren kuntoutusrahaa ammatillista koulutusta tai kuntoutumista varten (tehdään koulun ja terveydenhuollon kanssa yhteistyössä).

 

Vapaaehtois- ja vertaistoiminta

Vapaaehtoistyö ja yhdistystoiminta

Suomessa on kolmatta sataa paikallista sydänyhdistystä, jotka kuuluvat seitsemääntoista itsenäiseen sydänpiiriin. Sydänyhdistykset toimivat vapaaehtoispohjalta, sen sijaan sydänpiireissä on palkattuja ammattihenkilöitä. Näiden lisäksi sydänyhteisöön kuuluu kolme valtakunnallista yhdistystä: Karpatiat, Sydän lapset ja aikuiset sekä Sydän- ja keuhkosiirrokkaat eli SYKE. Paikalliset ja valtakunnalliset sydänyhdistykset sekä sydänpiirit muodostavat yhdessä Suomen Sydänliiton kanssa sydänyhteisön.

Liittymällä paikallisen sydänyhdistyksen jäseneksi saa monipuolisia jäsenetuja ja on helppoa osallistua sydänyhteisön toimintaan. Lisäksi saat Sydän-lehden viisi kertaa vuodessa. Sydänyhdistykset järjestävät laajasti erilaista kerhotoimintaa, retkiä ja luentoja. Lisäksi osallistutaan ja järjestetään tapahtumia sekä terveysneuvontaa ja esimerkiksi kolesterolin ja verenpaineen mittaustilaisuuksia.

Vertaistukitoiminta

Vapaaehtoistoiminnassa toteutuu spontaani vertaistuki, mutta vertaistuki voi myös olla suunniteltua toimintaa. Tällöin koulutettu vertaistukihenkilö ja tuettava kohtaavat kahden kesken tai vertaistukiryhmässä. Tavata voi kasvokkain, puhelimitse, sähköpostitse tai verkossa. Vertaistukihenkilön voi myös kohdata mediassa, kun joku kertoo oman tarinansa. Koulutettu tukihenkilö voi vetää erilasia keskustelu- ja harrasteryhmiä esimerkiksi sydänyhdistyksessä. Joillakin paikkakunnilla tukihenkilöt käyvät sairaalassa tapaamassa potilaita tai osallistuvat kuntoutuskursseille.

Vertaistuki on kokemusten jakamista, josta on iloa ja hyötyä sekä tuen antajalle että saajalle. Mielekäs toiminta ja sosiaalinen kanssakäyminen edistävät kuntoutumista. Vertaistukitoiminta on tärkeä osa sydänyhdistysten ja -piirien toimintaa. Sen avulla moni sairastunut on saanut tukea sairauden kanssa elämiseen, uusia ystäviä ja mielekästä tekemistä.

Suomen Sydänliitolla on yli 500 koulutettua vertaistukihenkilöä, jotka ovat itse sairastuneita tai heidän läheisiä. He ovat vapaaehtoistyötä tekeviä maallikoita, jotka haluavat vaihtaa kokemuksia muiden sairastuneiden kanssa ja rohkaista heitä selviytymään sairauden aiheuttamasta elämänmuutoksesta. Tukihenkilöiden yhteystietoja voi kysyä joko sydänpiiristä tai paikallisesta sydänyhdistyksestä.

 

Lisätietoja: Omasta sydänyhdistyksestä

Toimeentulo kuntoutuksen aikana

Kuntoutusraha

Työikäiselle kuntoutujalle (16-67-vuotiaalle) voidaan kuntoutuksen ajalta maksaa kuntoutusrahaa, jos hän menettää ansiotuloja kuntoutukseen osallistumisen takia.

Kelasta voi hakea kuntoutusrahaa, jos kuntoutuksen tarkoituksena on työelämään pääsy, siellä pysyminen tai sinne paluu. Kuntoutujalla tulee olla Kelan tai muun kuntoutuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös.

Lisätietoja: Kela

Kuntoutus- ja osakuntoutustuki

Jos kuntoutuja ei voi sairauspäivärahakauden jälkeen palata takaisin työhön tai on jo kuntoutuksessa, voi hän hakea kuntoutustukea. Kuntoutustukea kutsuttiin aikaisemmin määräaikaiseksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Kuntoutustuen aikana kuntoutumismahdollisuuksia selvitetään ja työkyvyn oletetaan palautuvan hoidolla tai kuntoutuksella.

Kuntoutustuki voidaan myöntää joko täytenä- tai osakuntoutustukena. Kuntoutustuki on aina määräaikainen, se myönnetään siksi ajaksi, kun hakijan on arvioitu olevan työkyvytön. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto, johon sisältyy hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Kokoaikaista kuntoutustukea haetaan Kelasta tai eläkevakuutusyhtiöstä, mutta osakuntoutustukea vain omasta eläkevakuutusyhtiöstä.

Lisätietoja: Kela ja Työeläke.fi

Lue seuraavaksi

E
Palveluita sairastuneelle
15.5.2014

Kuntoutus kannatti

Lue artikkeli
E
Palveluita sairastuneelle
Lue artikkeli
E
Kuntoutuminen
Lue artikkeli