Hyppää sisältöön

Koronarokotukset

Tietoa rokotteista, rokotusjärjestyksestä ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 5.2.2021
Päivitetty 19.2.2021

Rokote suojaa rokotettua COVID-19-taudilta. Pelkkä rokotteen ottaminen ei kuitenkaan vielä poista henkilöltä vastuuta jatkaa muita ehkäisytoimia. Niiden purkamiseen päästään vasta, kun rokotuskattavuus on riittävän suuri ja epidemia väistyy. Mitä vähemmän rokottaudutaan, sitä pidempään rajoitustoimet tulevat jatkumaan.

Kaikki halukkaat saavat rokotteen ilmaiseksi. Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista.

Ovatko rokotteet turvallisia?

Monia arveluttaa, ovatko koronarokotteet turvallisia, koska ne on kehitetty ennätyksellisen nopeasti. Koronarokotteet ovat käyneet läpi kaikki aivan samat tutkimusvaiheet kuin muutkin rokotteet ja lääkkeet. Ainoastaan pitkän aikavälin seuranta puuttuu. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että rokotukset on vasta aloitettu.

Nopeutettu prosessi on onnistunut monesta syystä. Koska kyseessä on ollut koko maailman lamaannuttava pandemia, tutkijat eri puolella maapalloa ovat tehneet tiivistä yhteistyötä. Kehittämistyössä on hyödynnetty aiemmista tutkimuksista kertynyttä tietoa. Esimerkiksi rokotteiden perustekniikat, eli menetelmät miten immuunivaste ihmisessä herätetään, ovat olleet olemassa valmiina jo ennen koronaviruksen ilmaantumista. Myös lupamenettelyä eli byrokratiaa on nopeutettu heikentämättä huolellista arviointia kuitenkaan. Rokotteet on arvioitu kaikilla tavallisestikin käytettävillä laatu-, turvallisuus- tai tehokriteereillä.

Kaikkiin rokotteisiin ja lääkkeisiin voi liittyä haittavaikutuksia. Useimmat rokotteiden haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä, kuten paikallista pistoskohdan arkuutta, kuumeilua ja lihassärkyä.

Voit lukea lisää koronarokotteiden kehittämisen vaiheista THL:n sivustolta.

Mikä rokote minulle?

Suomeen on varattu ainakin kolmea eri rokotetyyppiä. Lisäksi samalla rokotetyypillä voi olla useita eri valmistajia. Tällä hetkellä maailmalla on meneillään 64 eri rokotteen kehitystyö jo ihmisillä tehtävissä tutkimusvaiheissa, ja lisäksi ainakin 85 rokotetta on eläinkoevaiheessa.

Yleensä ottaen rokotteen voi ottaa, vaikka sairastaisi jotain sairautta. Mikään sydänsairaus ei ole este rokotteen ottamiselle.

Merkittävä vastustuskykyyn vaikuttava lääkitys, kuten hyljinnänestolääkitys elinsiirron jälkeen, voi vaikuttaa rokotteen valintaan. Sydänsiirtopotilailla on tällainen elinikäinen lääkitys käytössään. Elävään heikennettyyn virukseen perustuvaa rokotetta ei suositella näille potilaille. mRNA-rokotteet (esim. BioN-Techin ja Pfizerin sekä Modernan rokotteet) eivät sisällä heikennettyä virusta. Rokotevaste eli rokotteen teho saattaa olla elinsiirtopotilailla muita huonompi.

Suomi saa rokotteita eri valmistajilta ennalta laaditun eurooppalaisen suunnitelman mukaan. Se, kuinka nopeasti mitäkin rokotetta maahamme saapuu, riippuu tuotantonopeudesta. Näin ollen rokotteita annetaan saatavuuden mukaan. Myös muut seikat kuten rokotteen kuljettamiseen ja säilyttämiseen liittyvät asiat saattavat vaikuttaa siihen, mitä rokotetta paikkakunnalla on tarjolla.

Viimeisimmän suosituksen mukaan AstaZenecan rokotteella rokotetaan vain alle 70-vuotiaita, sillä tutkimustietoa vanhemmista ikäryhmistä on toistaiseksi liian vähän.

Kunnat vastaavat rokotteiden antamisesta omalla alueellaan. Ne tekevät läheistä yhteistyötä oman sairaanhoitopiirinsä ja ERVA-alueen kanssa.

Rokotusjärjestys

Rokotusjärjestys on päätetty valtioneuvoston 22.12.2020 antamalla asetuksella. THL:n kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä, KRAR, tarkentaa ohjeistusta sitä mukaa, kun eri rokotteita saadaan maahamme, ja samalla saadaan tietoa niiden soveltuvuudesta eri kohderyhmille.

Koska ikä on merkittävin vaikealle tautimuodolle altistava tekijä, rokottamisjärjestys on vahvasti ikäperusteinen. Rokotussuunnitelma on tällä hetkellä seuraavanlainen:

1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstö ja asukkaat.

Rokotukset on aloitettu terveydenhuoltohenkilöstöllä. Samalla on jo aloitettu hoivakodeissa asuvien ja työskentelevien rokottaminen.

2. Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia.

Rokotusjärjestys tässä toisessa ryhmässä on pääosin seuraavanlainen. Kuitenkin ensin kohdassa d ja sen jälkeen kohdassa e mainittuja alle 70-vuotiaita rokotetaan rinnakkain iäkkäämpien kanssa.

a. Yli 80 -vuotiaat ja samassa taloudessa asuvat omaishoitajat.

b. 75-79-vuotiaat ja samassa taloudessa asuvat omaishoitajat.

c. 70-74-vuotiaat ja samassa taloudessa asuvat omaishoitajat.

d. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus, esim. vaikea munuaissairaus, vaikea keuhkosairaus, vastustuskykyä heikentävä tilanne kuten tyypin 2 diabetes tai tehty elinsiirto (esim. sydänsiirto).

e. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairausSydänsairauksista tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta. Hoidossa oleva verenpaine ei kohota riskiä, ellei verenpaine ole ehtinyt aiheuttaa haittoja kuten sydänlihaksen paksuuntumista tai munuaisten vajaatoimintaa. Lue lisää artikkelista Kuulunko sydänsairauteni vuoksi COVID-19 taudin riskiryhmään?

3. Muu väestö, eli alle 70-vuotiaat vanhimmista alkaen

Voinko ottaa koronarokotteen, kun minulla on sydänlääkitys?

Mikään sydänlääkitys ei ole este rokottautumiselle. Sydänlääkkeet eivät vaikuta rokotteen tehoon. Rokote pistetään kuten kaikki muutkin rokotteet, pienellä tavallisella neulalla lihakseen.

Esimerkiksi veren hyytymistä estävä lääke ei ole este rokottautumiselle, joskin pistoskohtaan voi syntyä pieni parantuva mustelma, kuten saattaa tapahtua verikokeen otossakin, kun iho läpäistään neulalla.

Lue lisää THL:n sivustolta.

Potilaiden kysymyksiä tästä aiheesta:

https://sydan.fi/kysymys/lappavikapotilaan-vuoro-koronarokotusjonossa/

https://sydan.fi/kysymys/sydansarkoidoosi-ja-koronarokotusvuoro/

 

Lue seuraavaksi

Haku

Löytynyt 0 tulokset