Hyppää sisältöön
Etusivu / Terveys & Hyvinvointi / Mielen hyvinvointi / Rauhoita ajatuksia, jos korona pelottaa

Rauhoita ajatuksia, jos korona pelottaa

Elämme poikkeuksellista aikaa, johon liittyy paljon huolta ja monenlaisia tunteita. Miten rauhoittaa omaa mieltään, jos pelottaa tai ahdistaa? Lue vinkit arkeen.

Anne Kuusisto, lapsiperheasiantuntija, Mindfulness-ohjaaja.
Julkaistu 17.3.2020
Päivitetty 2.10.2020

Tämä tilanne, jossa olemme uudelleen kevään jälkeen hämmentää ja aiheuttaa monenlaisia tunteita. Epävarmuus ja -tietoisuus koskettavat kaikkia ihmisiä ympäri maailman. Terveysviranomaisten ja hallitusten toive ottaa etäisyyttä toisista ihmisesti aiheuttaa helposti myös yksinäisyyttä ja ahdistusta. Miten selvitä tässä tilanteessa? Miten rakentaa läheisyyttä ja luottamusta?

Vinkkejä rauhoittumiseen ja luottamuksen säilyttämiseen

  1. Pyri ottamaan tilanne vastaan hyväksyen. Keskitä ajatukset siihen mihin voit vaikuttaa. Miten rakentaa oma arki mahdollisimman hyväksi? Ja mitkä ovat tärkeät rutiinit arjessa, joista haluat pitää kiinni? Tunteet, joita väkisinkin syntyy, on hyvä kohdata ja ottaa vastaan. Tämä poikkeustila menee  ohi aikanaan.
  2. Opettele hengittämään. Kun meitä pelottaa tai stressaannumme, hengitys muuttuu huomaamattamme pinnalliseksi, elimistö valmistautuu taisteluun tai pakenemiseen. Tehokkain keino rauhoittaa mieltä ja elimistöä on pitkät syvät vatsahengitykset: Jo 3 pitkää hengitystä rauhoittaa sykettä ja laskee veren stressihormonipitoisuutta.

Hengitä syvään

Hengitä syvään, niin että vatsa täyttyy ilmasta. Pidätä hengitystä hetki (kuin valmistautuisit vatsaan kohdistuvaan iskuun). Päästä ilma ulos suun kautta, huulien välistä hitaasti (kuin puhaltaisit kynttilää). Hengitä uudelleen, kun tunnet siihen tarvetta. Tee tämä 3-5 kertaa monta kertaa päivässä. Pitkä uloshengitys rauhoittaa tehokkaasti vagushermoamme, ja mitä pidempään uloshengitys kestää sen tehokkaampi se on. (Vagushermo on oleellinen osa rauhoittumisjärjestelmäämme.)

  1. Etsi muuta ajateltavaa. Kun huoli, pelko tai ahdistus saavat meistä vallan, oma emotionaalinen tilamme saa meidät uskomaan kaikenlaisia ajatuksiamme todeksi, vaikka ne eivät sitä olisikaan. Tällaisissa tilanteissa arviointikykymme heikkenee. Etsi aktiivisesti muita puheenaiheita ja ajateltavaa. Vähennä uutisten seuraamista, jos ne lisäävät ahdistuksentunnetta.

Rakkaat vanhat harrastukset

Voisitko palata rakkaisiin vanhoihin harrastuksiisi? Runot, pianon soitto, postimerkit tai piirtäminen. Kaiva esiin käsityöt, ristisanat ja hyvät kuunnelmat (esim. Yle areenasta). Tai kokeile erilaisia ruokaohjeita ja yllätä naapuri viemällä valmis uuniruoka oven taakse. Soita ystävälle ja muistelkaa mukavia tapahtumia. Hyvän tekeminen ja yhteinen jakaminen kohottaa mielialaa. Kuuntele lempimusiikkiasi tai syvenny kirjahyllystä löytyvään kirjaan. Voisitko kirjoittaa kirjeen jollekin läheiselle?

  1. Käy kävelyllä ja hengittele pitkiä hengityksiä myös ulkoilmassa. Koita jättää ajatteleminen vähemmälle ja keskity aistimaan luontoa; kevään lintuja, tuulta, värejä ja valoa. Voit kokeilla kuunnella myös läsnäoloharjoituksen Läsnä luonnossa puhelimen avulla.
  2. Mindfulness-harjoitukset lisäävät rentoutumista ja mielenrauhaa. Niissä puhutaan siitä, miten sekä tunteet että ajatukset ovat molemmat ohimeneviä ilmiöitä. Kun harjoituksia tekee jonkin aikaa, voi löytää tavan tarkastella omia tunteita ja ajatuksiaan ikään kuin havainnoitsijan roolista. Mitä mielenvirrassa liikkuu ja mistä ajatuskehistä voin päästää irti. ”Päästän irti huoliajatuksista.” Hyvää tekeviä ajatuksia voi vahvistaa ja sanoa itselleen päättäväisesti ja usein. ”Kotona on hyvä olla” tai esimerkiksi ”Tämä kevät on erilainen ja minä olen hyvänlainen.”

Tämä koronavirus ja kaikki siihen liittyvä menee ohi aikanaan. Ja me selviämme tästä yhdessä. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

 

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi