Usein kysyttyä koronaviruksesta

Mitkä ovat koronaviruksen riskiryhmät?

• Yli 70-vuotiaat henkilöt

Lisäksi vakavan koronavirusinfektion vaaraa erityisesti iäkkäillä voivat lisätä sellaiset sairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat pitkäaikaissairaudet:

• Vaikea-asteinen sydänsairaus
• Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
• Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
• Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
• Vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti
• Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys, esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito

Lisäksi tupakointi ja merkittävä ylipaino (painoindeksi eli BMI yli 40) lisäävät riskiä sairastua vakavaan tautimuotoon. (THL)

Kuulunko minä sydänsairauteni vuoksi riskiryhmään?

Sydänsairauksia on paljon erilaisia, eikä voida sanoa, että kaikilla sydänsairauden diagnoosin omaavilla olisi yhtä lailla kohonnut riski. Samaa sairautta voi olla monia eri vaikeusasteita. Yhdellä ihmisellä voi olla monta eri sydänsairautta. Myös muut liitännäissairaudet ja elintavat vaikuttavat. Siksi riski on yksilöllinen.

Lue lisää yleisimpiin sydänsairauksiin liittyvästä riskistä.

Mitkä ovat koronaviruksen oireet?

Koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion. Oireita voivat olla päänsärky, kuume, yskä, nuha, kurkkukipu, lihaskipu, väsymys, haju- ja makuaistin häiriöt, ripuli ja pahoinvointi. Viitteitä vaikeampaan tautimuotoon eli keuhkokuumeeseen ovat hengenahdistus, korkea kuume (yli 38 astetta) ja nopeasti heikkenevä vointi.

Jos epäilet koronavirusta, tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa.

Milloin riskiryhmään kuuluvan tulee koronaoireiden vuoksi ottaa yhteyttä  terveydenhuoltoon?

Riskiryhmään kuuluvan tulee ottaa muita herkemmin yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin.

Jos kuulut riskiryhmään, soita päivystysnumeroon tai terveyskeskukseen, jos

• sinulle nousee äkillinen kuume (38 astetta tai yli) tai
• sinulle ilmaantuu hengenahdistusta tai
• vointisi heikkenee niin että et esimerkiksi pysty huolehtimaan riittävästä nesteytyksestä tai sinun on heikotuksen vuoksi vaikea nousta sängystä.

Miten koronavirus tarttuu?

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa.

On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta, jos sairastunut on esimerkiksi aivastanut käsiinsä ja koskee sitten toista ihmistä. Pintojen, elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ole toistaiseksi ole todettu.

Koronavirus voi tarttua myös ilmavälitteisesti. Tämä tarkoittaa, että yskiessä ja aivastaessa syntyy suurempien pisaroiden lisäksi myös hyvin pieniä hiukkasia, aerosoleja, jotka voivat jäädä leijumaan ilmaan pidemmäksi aikaa. Tartunnan riski on kuitenkin pienempi kuin lähikontaktissa, pisaratartuntana.

Taudin itämisaika on 1-14 päivää, keskimäärin noin 4-5 päivää. Itämisaika tarkoittaa aikaa tartunnasta ensioireiden alkuun. Sairastunut saattaa tartuttaa muita jo 1-2 vuorokautta ennen oireiden alkamista. Myös oireeton henkilö voi aiheuttaa tartuntoja.

Miten koronavirukselta voi suojautua?

Paras tapa suojautua koronaviruksen aiheuttamalta COVID-19-taudilta on ottaa koronarokotus.

Lisäsuojaa saa huolellisella käsienpesulla ja välttämällä sosiaalisia kontakteja.

Pese käsiä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Kädet kannattaa pestä erityisesti, kun tulet ulkoa sisään tai kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut.

Jos vettä ja saippuaa ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta. Vaihda kotona käsipyyhkeitä usein ja käytä kodin ulkopuolella kertakäyttöpyyhkeitä. Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi.

Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta vaatteesi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.

Vältä sosiaalisia kontakteja, erityisesti suuria väkijoukkoja, ja kosketusta henkilöön, jolla on hengitystieinfektio. Julkisilla paikoilla pidä vähintään kahden metrin etäisyys muihin ja käytä kasvomaskia, jos sille ei ole estettä.

Pitääkö kasvomaskia käyttää julkisilla paikoilla?

Kasvomaskeja on monenlaisia.

Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät hengityksensuojaimia, jotka suojaavat heitä virustartunnalta.

Kirurginen suu-nenäsuojain puolestaan ei suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta. Oikein käytettynä ne estävät tartunnan saanutta ihmistä levittämään virusta eteenpäin, koska ne vähentävät virusten leviämistä ympäristöön. Samoin kankainen maski oikein käytettynä saattaa estää virusta kantavaa ihmistä tartuttamasta muita. Suoja on huomattavasti heikompi verrattuna kirurgiseen suu-nenäsuojaimeen. Kasvomaskien teho perustuu osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää niitä asianmukaisesti.

FFP2-tasoinen maski suojaa käyttäjäänsä parhaiten. Silloinkin on kuitenkin muistettava maskin oikea käyttötapa. Se asetetaan kasvoille puhtailla käsillä. Maskia ei saa kosketella tarpeettomasti. Sitä ei saa siirrellä ajoin pois suojaamasta nenää tai jopa kaulalle asti.

Suositukset maskin käytöstä eri tilanteissa riippuvat epidemian vaiheesta ja voivat vaihdella alueittain. Katso suositukset THL:n sivuilta.

Lue koko ohjeistus ja muistilista maskin käyttöön THL:n sivuilta.

Kenelle koronavirusrokote annetaan?

Rokottautuminen on vapaaehtoista ja ilmaista. Sitä suositellaan kaikille.

Lue lisää koronavirusrokotteesta ja sydänsairauksista.

Lue lisää koronavirusrokotteesta THL:n sivuilta.

Mikä yhteys tupakoinnilla ja koronaviruksella on?

Päivittäinen tupakointi heikentää limakalvojen puolustusmekanismeja, jolloin virus pääsee helpommin elimistöön. Tupakointi myös heikentää keuhkojen toimintaa ja lisää siten tupakoivan riskiä saada vakava koronavirusinfektio. Erityisen haitallista tupakointi on koronaviruksen muihin riskiryhmiin kuuluville, kuten sydänsairautta sairastavalle.

Tupakoinnin lopettaminen parantaa vastustuskykyä nopeasti. Jos harkitset tupakoinnin lopettamista, pyydä siihen apua.

28 päivää ilman on kaikille sopiva palvelu nikotiiniriippuvuudesta vieroittautumiseen. Voit valita kasvokkaisia tapaamisia, verkkotapaamisia tai molempia.

Stumppi.fi-sivustolta löydät ohjeita ja vinkkejä tupakoinnin lopettamiseen. Stumpista löydät myös vertaistukea. Jos kaipaat henkilökohtaista palvelua, soita Stumpin maksuttomaan puhelinneuvontaan, puh. 0800 148 484. Puhelinneuvonta on auki ma-ti klo 10-18 ja to 13-16.

Voit ottaa yhteyttä myös omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon.

Voiko joku toinen ostaa reseptilääkkeet puolestani?

Kyllä voi. Hänellä tulee olla mukana reseptin potilasohje tai Kela-kortti. Lue tarkemmat ohjeet Kanta-palveluista.

Voiko riskiryhmään kuuluva käydä töissä epidemian aikana?

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjeita, miten suhtaudutaan riskiryhmään kuuluvan henkilön työssäkäyntiin. Jos mahdollista, siirrytään etätöihin. Kaikissa ammateissa se ei kuitenkaan tule kyseeseen ja silloin joudutaan miettimään, aiheuttaako työssä käyminen potilaalle kohtuuttoman suuren riskin sairastua koronavirusinfektioon.

Riskiin vaikuttaa henkilön perussairaus ja tietenkin työ. Arvioinnissa otetaan huomioon työpäivän aikana tapahtuva lähikontaktien määrä ja kesto, ja pohditaan onko tartuntariski kyseisessä työssä suurentunut.

Ministeriön ohjeen löydät täältä.

Mistä saan tietoa koronaviruksesta?

Terveyskylän koronabotti auttaa arvioimaan koronavirustartunnan todennäköisyyttä sekä ohjaa ja antaa neuvoa koronavirukseen liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoa myös THL:n sivuilta.