Siirry sisältöön

Minulla on jo pitempään ollut toisinaan äkillisiä polttavia vihlaisuja ympäri rintakehää, ehkä enemmän vasemmalle puolelle keskittyen. En ole ollut näistä enää juurikaan huolissani, sillä kivun sijainnin pystyy osoittamaan sormella ja se viittaa tietääkseni johonkin muuhun kuin sydänperäiseen syyhyn. Nyt viime aikoina on kuitenkin esiintynyt ainakin kahdesti hieman erityyppinen ja pelottavampi kipu, joka on ulottunut laajemmalle alueelle. Ensimmäisellä kerralla olin katsomassa tv:tä, kun yllättäen koko rintakehän ympärillä tuntui vain muutaman sekunnin ajan puristava ja polttava vanne. Tuntemus pelästytti, mutta meni nopeasti ohi. Toisella kerralla taas heräsin aamuyöstä terävähköön ja hieman puristavaan kipuun  syvemmällä ja noin nyrkin kokoisella alueella keskellä rintakehää. Jälleen kipua kesti ainoastaan muutaman sekunnin. Hieman myöhemmin kipua ilmeni myös vasemmassa hartiassa, lapaluiden välissä ja vasemmassa käsivarressa. Melko pian se kuitenkin katosi ja pystyin nukahtamaan uudelleen.

Kuulostavatko kuvaamani oireet sydänperäisiltä? Olen lähemmäs 30-vuotias nainen ja rytmihäiriöiden vuoksi minulle on tehty tänä vuonna useampia tutkimuksia, mm. ultra, 24 tunnin holter, kliininen rasituskoe, useampi lepo-EKG, thoraxkuva ja laaja verenkuva (myös sydänentsyymit). Kaksi eri lääkäriä ovat todenneet rytmihäiriöt vaarattomiksi kammiolisälyönneiksi, vaikka niitä esiintyy myös urheillessa ja heti palautumisvaiheessa. Mitään iskemiaan viittaavaa ei myöskään ilmennyt. Rintakipuja minulla ei olekaan liiemmin ollut liikunnan aikana, joskus muutamia äkillisiä vihlaisuja. Neurologi puolestaan totesi jännitysniskan. Kolesteroli minulla on ollut oikeastaan melkein lapsuudesta lähtien koholla (n. 5.5), mutta elokuussa otetussa verikokeessa arvo oli selvästi pudonnut (3.9). Kuinka suuri tai pieni sepelvaltimotaudin mahdollisuus saattaa olla?

19/11/2016

Kipuilija

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 21.11.2016
Päivitetty 4.6.2018

Kysyjän kivut luokitellaan tyypiltään ei-angina pectoriksen kaltaisiksi rintakivuksi. Pelkästään oireen, iän ja sukupuolen perusteella tällaista vaivaa potevalla 30–39-vuotiaalla naisella ahtauttavan sepelvaltimotaudin todennäköisyys on 5 % (alle 30-vuotiaille ei ole omaa arviota, mutta se olisi vielä pienempi). Kysyjälle tehdyt laajat tutkimukset pienentävät tämän todennäköisyyden käytännössä nollaan – varsinkin, kun kivuille on luonteva ei-sydänperäinen selitys: lihasjännitystilat. Hyvänlaatuiset kammiolisälyönnit eivät ole sepelvaltimotaudin oire, joten ne eivät muuta tätä arviota.

21/11/2016

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset