Sydän tykyttää ja muljahtelee – miksi monia rytmihäiriöitä?
Hei! Taustaa: olen -92 syntynyt nainen. Mulla oli syksyllä 2024 kova SVT kohtaus, joka piti rauhoittaa adenosiinilla (kohtaus kesti kuitenkin n. tunnin siihen mennessä). Tämän jälkeen päädyin tutkimuksiin, oli thorax, EKG (lepo) ja verikokeet. Mitään poikkeavaa ei oikeastaan löytynyt, vain proBNp:tä seurailtiin, koska se oli pitkään koholla, mutta trendi oli laskeva. Tämän jälkeen mulla alkoi olla aivan säännöllisesti lisälyöntejä, välillä lisälyöntisarjoja, välillä yksittäisiä ”aasinpotkuja”. Päädyin holteriin, jossa todettiin lyhyt PQ-aika ilman delta-aaltoa. Suositeltiin kuitenkin ablaatiota ja siellä syyksi paljastui AVNRT, joka hoidettiin siis maaliskuussa 2025. Hidas rata poltettiin, nopea jäi. Ajattelin, että tuolloin kohtauksen jälkeen alkaneet lisälyönnit johtuivat siitä, että sydän oli ärtynyt kohtauksesta. Lisälyöntisyyttä tuntuu kuitenkin olevan paljon vieläkin. Varsinaisessa rasituksessa (esim. juoksu) en huomaa, mutta tyypillisiä hetkiä on esimerkiksi maastavedon jälkeen lisälyönnit sarjoittain tai muutoin eteenpäin nojatessa. Esimerkiksi niin, että tunnen normaalin sykkeen ja sen välissä tulee useampi tömähdys. Myös lepoon käydessä illalla selälleen saatan saada lisälyöntisarjoja, jotka ovat vähän erilaisia, ne on jatkuvia ja päättyvät vasta, kun nousen istualleen ja yskäisen. Huomaan, että välillä nopea asennon muutos voi myös triggeröidä yksittäisiä lyöntejä. Myös hermostuminen triggeröi niitä. Yritin saada näihin selkoa jo tuolloin, muttei kukaan oikein sanonut mitään niistä.. mistä nämä tulee ja voiko niihin vaikuttaa? Onko lyhyellä PQ-ajalla tämän kanssa tekemistä? Kuulen jatkuvasti, että ”kaikilla on niitä välillä”, mutta eivät tuntemani ihmiset ainakaan huomaa itsellään niitä. Miksi minä huomaan? Ja etenkin, tarvitseeko olla huolissaan?
17/07/2026
Jenni
Vastaus
Sydänlihas tarvitsee supistuakseen sähköiset käskyt. Sitä varten sydämessä on oma järjestelmänsä. On sinussolmuke, jossa jokainen sydämen lyönti syntyy, sekä johtoratajärjestelmä, jota pitkin sähkökäsky etenee koko sydämen alueelle. Kysymyksessä mainittu AVNRT rytmihäiriö tarkoittaa eteiskammiosolmukkeen sisäistä kiertoaktivaatiota, joka on eräs SVT:n eli supraventrikulaarisen takykardian alatyyppi. Siinä sähkö jää kiertämään ympyrää erääseen johtoradan kohtaan, koska radassa on kaksi väylää (hidas ja nopea). Tämän rytmihäiriön oireita ovat äkillisesti alkavat tykytyskohtaukset, joissa sydän saattaa lyödä jopa yli 180 kertaa minuutissa. Ablaatiohoito on usein parantava, kun toinen noista väylistä poltetaan hiljaiseksi. Lyhyt PQ-aika Holter-tutkimuksessa liittyy tuohon johtoradan kaksiosaisuuteen.
Sydämen lisälyönnit taas syntyvät tavallisesti aivan muualla sydänlihaksessa. Lisälyönnit voivat olla eteisistä tai kammioista lähtöisin. Todennäköisesti lisälyöntitaipumuksella ei ole mitään yhteyttä edellä kuvattuun AVNRT-ongelmaan, eikä aiempaan todettuun lyhyeen PQ-aikaan. On totta, että lisälyöntejä on kaikilla ihmisillä, ja muutama sata lisälyöntiä vuorokauden aikana on aivan normaalia. Vaikka lisälyöntejä olisi enemmänkin, se ei suoraan tarkoita sydänsairautta, vaan lisälyönnit ovat yleensä ns. terveen sydämen rytmihäiriöitä.
Rytmihäiriöiden aistiminen on yksilöllistä. Jollain voi olla päivässä kaksi lisälyöntiä, ja hän tuntee ne molemmat ja oire tuntuu epämiellyttävältä. Toisella voi olla päivässä 2000 lisälyöntiä, eikä hän tunne niistä ainuttakaan. Voi olla, että sydämen tykytyskohtauksen aiheuttaneen rytmihäiriön jälkeen herkistyy aistimaan kaikki sydämen rytmin poikkeavuudet. Jotkut löytävät elintavoistaan asioita, jotka lisäävät lisälyöntien tuntemuksia. Sellaisia voivat olla esim. nikotiinituotteet, kahvi, alkoholi tai tavallisimmin erilaiset stressiä aiheuttavat tilanteet. Myös kohonnut verenpaine voi aiheuttaa lisälyöntisyyttä. Jos elintavoista ei löydy selitystä, johon voisi itse vaikuttaa, lisälyöntisyyttä voidaan hillitä beetasalpaajalääkkein. Hoidon tarve riippuu oireisuudesta ja lisälyöntisyyden määrästä. Uusi Holter-tutkimus kertoisi, paljonko lisälyöntejä todellisuudessa on, ja mistä päin sydäntä ne ovat peräisin. Usein jo pelkkä laskennallinen tieto lisälyöntien määrästä ja hyvänlaatuisuudesta riittää hälventämään huolta ja oireetkin lievittyvät.
04/08/2026