Särkyneen sydämen oireyhtymä (Takotsubo)

Kohtauksen oireet ovat samanlaiset kuin sydäninfarktin: laaja-alaista puristavaa tai ahdistavaa tunnetta rintakehällä. Kuten sydäninfarktissa, oireet voivat olla epämääräisempiäkin. Oireiden perusteella ei voi erottaa, onko kyse Takotsubosta vai sydäninfarktista, vaan tilanne täytyy selvittää sairaalassa.

Päivystyksessä otetuissa perustutkimuksissa, kuten sydänfilmissä (EKG) ja verestä mitattavassa troponiiniarvossa on muutoksia. Sydämen ultraäänitutkimus saattaa paljastaa huonosti supistuvan sydämen vasemman kammion osan. Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Takotsubo-kohtauksessa todetaan terveet tai vain vähän sairaat sepelvaltimot eikä lainkaan valtimoa tukkivaa veritulppaa. Osa sydämestä ei supistele, on ikään kuin lamaantuneessa tilassa.

Takotsubon esiintyvyys ja taustat

Vuonna 1990 japanilaiset kardiologit Hiroshiman kaupunginsairaalasta julkaisivat ensimmäisen kerran viiden potilaan aineiston. He antoivat tuolloin sairaudelle nimeksi ”Takotsubon oireyhtymä”, sillä varjoainekuvauksessa nähtävä sydämen ääriviiva muistuttaa ulkomuodoltaan japanilaista takotsubo-nimistä mustekalapyydystä.

Vaikka oireyhtymästä käytetään myös nimitystä Takotsubo -kardiomyopatia, kyseessä ei ole varsinainen kardiomyopatia. Tämä siksi, että Takotsubo ei ole pysyvä tai etenevä sairaus, vaan potilaat toipuvat lähes poikkeuksetta.

Oireyhtymän syntymekanismista ei ole varmuutta. Näyttää ilmeiseltä, että sen laukaisee äkillinen sympaattisen hermoston aktivoituminen, sillä sairastumista on usein edennyt jokin tunnepitoinen uutinen tai kokemus. Uutinen voi olla dramaattinen, kuten esimerkiksi tieto aviomiehen kuolemasta. Joskus oireyhtymän on laukaissut jännittävä tilanne, vaikkapa taistelupelin pelaaminen. Yllättävästi myös positiivinen uutinen voi aiheuttaa kohtauksen. Erityisesti miespotilailla on laukaisevana tekijänä saattanut olla fyysinen stressitilanne. Aina selkeätä aiheuttavaa tekijää ei ole tunnistettavissa.

Koska varsin usein laukaiseva tekijä on ollut voimakas surua tai pelkoa aiheuttanut tilanne, englanninkielisessä kirjallisuudessa oireyhtymästä käytetään nimeä ”broken heart syndrome” ja suomen kielessä vastaavasti särkyneen sydämen oireyhtymä.

Suurin osa potilaista, noin 90 prosenttia, on naisia. On arvioitu, että viisi–kuusi prosenttia naisten ST-nousu-tyyppisistä sydäninfarkteista ja kaksi prosenttia kaikista sydäninfarkteista onkin Takotsubo-tapauksia. Oireyhtymää esiintyy eniten vaihdevuosi-iän jälkeen, ja potilaiden keski-ikä on 67–70 vuotta.

Hoito ja ennuste

Koska kohtauksessa sydämen vasen kammio on lamaantuneena eli se ei supistu normaalisti, sairauden oireet voivat olla sydämen vajaatoimintaan liittyviä. Tilanteeseen voi liittyä myös rytmihäiriöitä. Siksi potilasta seurataan alkupäivät sairaalassa.

Sydämen vajaatoimintaan liittyen aloitetaan yleensä ACE-estäjä tai ATR-salpaaja, ja rytmihäiriöitä hillitsemään beetasalpaaja. Jos lamaantuneen sydämen sisälle muodostuu verihyytymä, se voi liikkeelle lähtiessään aiheuttaa aivoverenkiertohäiriön. Siksi useimmat tarvitsevat veren hyytymistä estävää lääkitystä, kunnes kammion supistuminen on palautunut normaaliksi.

Hyvä tieto on, että sydämen pumppausvoima korjaantuu muutamassa päivässä tai viikossa. Asia varmistetaan sydämen ultraäänitutkimuksella. Sydänlääkitystä jatketaan tapauskohtaisesti, ainakin kunnes sydän on toipunut kokonaan.

”Särkyneen sydämen oireyhtymästä” siis paranee. Arviolta noin viidellä prosentilla potilaista kohtaus voi kuitenkin toistua myöhemmin.