Hyppää sisältöön

Sain totaaliblokin ja asystolen jälkeen DDDR tahdistimen elokuussa 2016. Olen 73-v nainen, hoidan mielestäni hyvin kuntoani. Sydän on muutoin terve (UKG 5/2018). Tämä yhtäkkinen sydäntapahtuma johtui sekamuotoisesta sidekudostaudistani (dgn v 2001), samoin kuin vakavaan asteeseen edennyt keuhkofibroosi.
Varsinaisia rytmihäiriöitä ei ole kuluneina vuosina ollut eikä muitakaan ongelmia. Etälaite on käytössä.

Nyt kuitenkin maaliskuun alussa aamiaisen jälkeen klo 8 katsoessani ikkunasta ulos, näin yhtäkkiä maiseman kaksoiskuvana, siten kuin kieroon katsoessa. Sitä kesti ehkä n 1/2–1 minuutin ajan. Samalla alkoi sydän tykyttää todella kovasti ja nopeasti ja pyörrytti/huimasi. Siirryin sohvalle. Tilanne oli aivan uusi ja pelottava ja uskoakseni olin shokissa/paniikissa, sillä tärisin ja palelin kun sydän jatkoi tykyttämistään.

Odotin 30 min, sitten soitin 112. Ensihoito tuli ja aloitti EKG-seurannan. Noin tunnin kuluttua lähdimme tk-päivystykseen. Siellä keskittyivät näköhäiriöön ja huimaukseen. Konsultoivat neurologia, tehtiin avh-testit, ei katsottu aiheutuneen avh:sta, arvioi näköhäiriön presynkopeeksi.
Konsultoivat kardiologia joka totesi että etälaitteen mukaan tahdistin toimii moitteettomasti ja kyseessä olisi ’normaali’ rytmihäiriö. Välillä seurantamonitori näytti sykkeen laskevan ensin 50:een (min syke 60) ja heti perään 0:aan. Tunsin pahaa oloa siinä vaiheessa ja hoitajakin riensi paikalle, mutta tilanne korjautui saman tien. Konsultoiva kardiologi arveli syyksi ’lätkän ehkä olleen huonosti’. Tämä jäi mietityttämään, sillä tunsin selvästi heikkoa oloa ennen kuin vilkaisin monitoria. Olisiko mahdollista että syke OLI nolla?

Puolen päivän aikaan oloni alkoi olla parempi ja klo 15 jälkeen minut siirrettiin sisät.osastolle telemetriaseurantaan. Seuraavan kolmen vrk:n aikana ei havaittu mitään poikkeavaa. Myös kaikki tarvittavat ’varmistus’verikokeet ja johdot olivat kunnossa (Thorax) eikä taustalta löytynyt siis syitä pyörrytykseen.

Perjantaina pääsin vihdoin kardiologin vastaanotolle. Hän katsoi menneiden päivien datat ja epikriisissä: ”Parhaiten sopii PMT-tyyliseksi 130/min takykardiaksi. AP 79% ja VP 98%. Ei ole riippuvainen kuitenkaan tahdistimesta. Oma rytmi helposti esille. Laskettu tahdistettuja maksimisykkeitä 120/130/min. Eteiseen kiinteä anto 2.0/0.4. PVARP automaation tilalle manuaaliset säädöt”.
Hän totesi että takykardia saattaa silti uusiutuakin ja lisäsi että aika kauan päivystyksessä sallittiin tykytysten jatkua.

Nyt pyytäisin ystävällisesti neuvoa ja tietoa seuraavista:

Terveyskirjasto.fi neuvoo: ”jos SVT:hen liittyvä tykytys ei kotikonsteilla lakkaa, on syytä mennä päivystysvastaanotolle. Jos siihen liittyy tajunnan häiriöitä, hoitoon on syytä hakeutua välittömästi.” – Miten pitkä on ’kohtuullinen’ aika jonka kohtaus saisi kestää ennen hoitoon hakeutumista ja kokonaisuudessaan?

Löysin vastauksenne 7.2.2017 jossa 39v kysyy takykardiarytmihäiriöistään ja kertoo niiden kestäneen jopa 2,5 t eikä hakeutunut hoitoon. – Eikö noin pitkä odotusaika aiheuta jo vaurioita sydänlihassa; ainakin minun ikäiselleni? – Uskoisin oman takykardiani kestäneen kysyjän tavoin n 2t jatkuen sen jälkeen 90/min parin tunnin ajan. Epikiriisissä huomasin että TnT oli päivystykseen klo 10.30 tultaessa noussut 56:een. Tarkistus klo 12.30, jolloin olo oli taas normaali, TnT oli 49. Merkitseekö tuo jonkinlaista vauriota? – Sairaalasta kotiutuessani olin ihan toipilasasteella parisen viikkoa.

Voisiko näköhäiriö/huimaus olla takykardian ennakko-oire? Vai alkoiko jokin häiriö sydämessä jo ennen niitä?

Etälaite/tahdistin eivät olleet kardiologin mukaan noteeranneet tätä tapahtumaa. Silti se noteeraa eteisvärinän. Miten tämä selittyy?

Etävalvontapotilaana en pääse kardiologin vastaanotolle pelkkiä kysymyksiä varten. Tässä tuli nyt kyllä aikamoinen määrä kysymyksiä.. Olisin silti kiitollinen jos voisin saada käsityksenne tapahtumasta, joka minulle toi näin paljon ihmettelemistä. Toivottavasti joku muukin hyötyisi näistä tiedoista.

Tervehtien
Kristiina

11/04/2021

Kristiina

Vastaus

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 30.4.2021

Kiitos perusteellisesta tapahtumakuvauksesta. Yritän vastata ytimekkäästi.

Ensimmäinen kysymys koski päivystyksessä tehtyä monitorihavaintoa. Monitori oli näyttänyt hetkellisesti sykkeeksi nolla. Tämä on tietysti mahdollista, mutta tarkoittaa sitä, että sydän on pysähtynyt. Itse tällaista havaintoa ei pysty tekemään, sillä jos sydän ei lyö, ihminen on tajuton. Näin ollen on todennäköistä, että kyseessä oli monitorielektrodin irtoaminen, kuten lääkärikin oli todennut, ei oikea sydänpysähdys.

Tahdistintakykardiassa on kyse eräänlaisesta tahdistimen itsensä luomasta SVT-kohtauksesta. Ongelma voidaan poistaa muuttamalla tahdistimen säätöjä. Tässä tapauksessa se tarkoittaa ”PVARP-säätöä”.

Toisaalta sydämen eteislokeroissa voi alkaa myös jokin eteisperäinen rytmihäiriö, joka on muistuttaa mekaanisesti normaalia, mutta on vauhdiltaan selvästi nopeampi, tavallisesti 120-140/min. Tahdistin voi erehtyä luulemaan tilannetta normaalin rytmin kiihtymiseksi, ja alkaa seurata rytmihäiriötä. Silloin tahdistin ei myöskään ole ymmärtänyt, että kyse olisi rytmihäiriöstä. Tyypillisesti taustalla on eteislepatus tai muu eteistakykardia. Eteisvärinässä eteiset ovat värinätilassa, joka on mekaanisesti erilainen. Silloin tahdistin ei yleensä erehdy, vaan tekee oikean diagnoosin eikä lähde nopeuttamaan sydämen rytmiä tarpeettomasti.

Tällainen eteisperäinen rytmihäiriö voi toistua. Rytmihäiriöitä voi yrittää estää lääkehoidolla.

On mahdollista, että huono olo aiheutui sydämen tykytyksestä. Todettu pieni troponiini-nousu (TnI) on hyvin tavallinen löydös tykytyskohtauksen yhteydessä, eikä merkitse sydänlihaksen vaurioitumista. Kuinka pitkä aika rytmihäiriötä on siten ”kohtuullista”, tämä riippuu täysin sydämen kunnosta. Jos sydän on muutoin hyväkuntoinen, tuntejakin jatkuva eteisperäinen tykytys on vielä pääsääntöisesti hyvin siedetty.

30/04/2021

Lue seuraavaksi

Haku

Löytynyt 0 tulokset