Hei! Olen 62-vuotias, runsaasti liikuntaa harrastava, sydän/verisuonisairas nainen.
Minulla on 2008 operoitu tyyppi A aortan dissekaatio (MYH11 geenivirhe), mekaaninen aortan tekoläppä, nousevan aortan proteesi ja oikean koronaarisuonen proteesi (ei siis oma verisuonisiirre). SSS-tahdistin (DDDR) ja myös toinen toimiva tahdistin, joka käynnistetään vain MRI-tutkimuksen ajaksi (entinen jätetty MRI-tutkimuksen vuoksi, eteis/kammiojohdot paikoillaan, mutta vaurioituneet).
Henkilökohtainen lepo-RR suositus on 120/75, liikuntasuorituksen aikainen RR ei saisi mielellään ylittää 160-170 tasoa eikä missään tilanteessa 180-190 tasoa. Käytössäni on Bisoprolol actavis 10mg/vrk (estää 4 tehokkaasti sykkeen nousua liikunnassa), Marevan forte 5mg (n. 1 1/2 tabl./vrk-INR n. 3-3,5), Thyroxin 25mikrog./vrk.
Harrastan sisäliikuntaa n. 9-10-tuntia/viikko, (esimerkkinä levytankoharjoittelua eli bodypumppia x 2, erittäin vauhdikasta ja runsaasti hyppyjä sisältävää Sh`bam- bodyjam- ja dancemix-tanssiliikuntaa x 3, välineillä tehtävää vatsa-peppujumppaa ja kuntojumppaa x 4 sekä rauhallisempaa venyttelyyn ja palautteluun tähtäävää jumppaa x 2/viikko.
Käyn jumpalla sekä aamulla että illalla, sunnuntaina on lepopäivä. Pulmaksi ovat muodostuneet silloin tällöin yöt, jolloin alaraajojen lihakset saattavat särkeä/valvottaa ja koko yleinen palautuminen on kehnompaa (->jotenkin hidas olo), kuin ennen avosydänleikkausta. Lihakset väsyvät kovin helposti lihaskuntoliikkeissä, vaikka vedänkin aina sisulla harjoitukset läpi.
Mitä voisin asialle tehdä? Auttaisiko jokin vitamiinilisä tms.? Olen ollut kala-kasvissyöjä vuodesta 1997 ja vuoden myös gluteiinittomalla ruokavaliolla runsaiden, erilaisiin infektioihin saatujen ab-kuurien vuoksi (IBS-suolisto-oireita päivittäin). Paino on 64kg ja pituus 167, liikunta on kuulunut elämääni lapsuudesta asti tuottaen minulle runsaasti iloa ja mielihyvää!
15/01/2020
Jumppamummo
Vastaus
Ylikunto on tila, joka kehittyy vähitellen liian suuren fyysisen ja/tai psyykkisen rasituksen ja riittämättömän palautumisen myötä. Jos palautumista laiminlyödään riittävän pitkään, elimistö joutuu tilaan, jossa sen voimavarat kuluvat loppuun. Hermosto ja hormonijärjestelmä eivät palaa normaalitilaan edes pienen rasituksen jälkeen. Ylikunnon oireista ensimmäinen on useimmiten uniongelmat. Muita oireita ovat muun muassa kohonnut verenpaine ja leposyke, rytmihäiriöt, lisääntynyt hikoilu, vapina, ruokahalumuutokset ja kohonnut infektioalttius. Ylikunnon hoitona on lepo. Liikuntatauon pitäminen saattaa olla sitä rakastavalle haastavaa. Tauon pitämistä auttaa se, kun muistaa, että ylikuntotilassa liikunta ei paranna tilannetta, vaan päinvastoin syventää poikkeustilaa ja pitkittää paranemista. Keskeistä on huolehtia, että uni, terveellinen ruokavalio ja sopivasti kuormittava liikunta on kunnossa.
Lääkärille tulee kertoa huolellisesti omasta elämäntilanteestaan ja liikuntatottumuksistaan. Kokonaiskuvan ymmärtäminen ohjaa lääkäriä oikean diagnoosin tekemisessä, mahdollisen ylikuntotilan määrittämisessä.
28/01/2020