Siirry sisältöön

Paraneeko terveys pelaamalla?

Lapset ja nuoret istuvat tietokoneillaan vapaa-aikansa ja vähän enemmänkin. Mitä siitäkin tulee, näpräävät kännykkäänsäkin koko ajan.

Tuula Vainikainen
Julkaistu 12.3.2015
Kuva Yksi elämä / Johannes Romppanen

Mikseivät ne juokse pihalla niin kuin meikäläisten lapsuudessa ja nuoruudessa?  – Olemme tottuneet suhtautumaan ”liikaan” tietotekniseen aktiivisuuteen negatiivisesti. Voitaisiinko peli-innostusta käyttää hyväksi terveydenedistämisessä ja terveyden lukutaidon kehittämisessä?

Ajatus tietokonepelaamisen käytöstä terveyskasvatuksessa ja ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa ei ole aivan uusi. Pelaamisen liittämisessä lapsille ja nuorille hyödylliseksi katsottavaan toimintaan on vain se ongelma, että tiedämme aivan liian vähän siitä millainen voisi olla hyödyllinen terveyspeli. Terveyspeleille ei ole olemassa hyväksyttyjä standardeja. Tarvitaan myös lisää tietoa siitä millaisia pelejä lapset ja nuoret haluaisivat pelata ja hankkia siinä sivussa itselleen olennaisia elämäntaitoja.

– Video- tai kännykkäpelistä ei tee terveyspeliä se, että siihen lisätään appelsiineja ja omenoita tai muita ”terveellisiä asioita”. Meidän tulee tuntea pelien mekanismit ja selvitettävä mitä pelejä pelaavat – olivat he sitten lapsia, nuoria tai aikuisia – peleiltä odottavat ja millaisia pelejä he haluaisivat pelata. On myös ymmärrettävä, miten nämä pelien mekanismit valjastetaan tukemaan terveyttä edistävää käyttäytymistä, selvittää kliinisen hoitotieteen professori Sanna Salanterä.

Pelien avulla oppimisen ja terveyden edistämisen mahdollistamiseksi tarvitaan samalla tietoa sekä pelielementeistä, terveysaiheen sisällöstä että terveyden edistämisen mekanismeista. Terveyspelien tulee siis olla samaan aikaan sekä vakavasti otettavia että koukuttavia, muuten niillä ei luultavasti ole toivottua vaikutusta. Pelaamisen on oltava innostavaa, silloin sen parissa oppii huomaamatta. Niiden pelaamisesta koituvaa hyötyä on voitava myös mitata, muutenhan ammattilaiset tuskin voivat niiden käyttöä suositella.

Monitieteistä kiinnostusta

Hoitotieteen tutkija on kiinnostunut terveyspeleistä, koska näkee tavoitteenaan väestön terveyden ja terveydenlukutaidon edistämisen. Siinä tarvitaan tietoa, motivaatiota ja kykyjä, joita ihminen tarvitsee saavuttaakseen, ymmärtääkseen, arvioidakseen ja käyttääkseen erilaista terveyteen liittyvää tietoa. Näitä taitoja tarvitaan ikään sopivassa muodossa jo lapsuudesta alkaen.

Turun yliopiostossa terveyspelejä tutkii ja kehittää IKITIK-tutkimuskonsortio (Informaatio- ja kieliteknologiaa terveystiedon ja kommunikaation tueksi), johon kuuluu hoitotieteilijöiden rinnalla pelien kehittämisen asiantuntijoita informaatioteknologian yksiköstä. Terveyspelejä tutkivan ja kehittävän TEPE-hankkeen monitieteiseen tutkimus- ja kehitysjoukkoon tuovat osaamistaan myös muun muassa Turun ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen asiantuntijat.

TEPE-hankkeessa on useita alaprojekteja, joista yksi on Your JOYce. Siinä tutkitaan miten pelejä voidaan hyödyntää terveyttä edistäviä valintoja tukevassa terveysohjauksessa. Tällaisia terveyspelejä on tarkoitus suunnitella eri-ikäisille sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn että erilaisia tauteja sairastaville tai riskitekijöitä kantaville. Your JOYce -projektin ensimmäiset tutkimushankkeet keskittyvät lapsiin ja nuoriin. TtM Heidi Parisod selvittää väitöskirjatyössään kuinka pelin avulla voitaisiin edistää varhaisnuorten (10–13-vuotiaiden) tupakkaan liittyvää terveydenlukutaitoa ja siten tukea nuorison tupakatonta käyttäytymistä. Anni Pakarisen tutkimuksen tavoitteena on lisätä varhaisnuorten liikunnallista aktiivisuutta pelin avulla. Näiden tutkimusten perusteella kehitettävänä oleville digitaalisille terveyspeleille uskotaan löytyvän käyttömahdollisuuksia kouluterveydenhuollossa ja terveyskasvatuksessa.

Toinen TEPE-hankkeen osa on FUN-projekti, jossa tutkitaan ensisijaisesti viihdekäyttöön tarkoitettujen aktivoivien videopelien hyödyntämistä terveyden edistämisessä. TtM Lotta Kauhasen väitöstutkimuksen kiinnostuksen kohteena on sairaalassa hoidettavien lapsisyöpäpotilaiden fyysisen aktiivisuuden tukeminen. Syöpää sairastavien lasten liikunnan harrastamisen mahdollisuudet ovat rajalliset hoitoon liittyvän korkean infektioriskin ja siitä johtuvan eristyksen vuoksi. Tutkimuksen avulla onkin tarkoitus selvittää voitaisiinko pelejä hyödyntää eristyksessä olevan lapsen fyysisen aktiivisuuden tukemisessa.

Painokas-työkalupakista nettisovellus

Kliinisen hoitotieteen professori Sanna Salanterän tutkimusryhmä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on ollut kiinnostunut terveyttä edistävistä peleistä jo jonkin aikaa. Perinteisiä pelejäkin on ehditty hyödyntää terveyskasvatuksessa, esimerkkinä ylilääkäri Minna Aromaan johtama Turun kaupungin Painokas-projekti, jonka avulla pyrittiin estämään lasten ylipainon kehittymistä lihavuudeksi. Projektissa etsittiin keinoja, joilla tuetaan lapsen normaalia kasvua ja pienennetään ylipainon riskiä ja sen mukanaan tuomia terveyshaittoja. Hankkeeseen osallistui turkulaisia 4–6-vuotiaita lapsia.

Vuosina 2006–2008 toteutetussa projektissa kehitettiin Puheeksiottamisen välineet -työkalupakki neuvoloiden terveydenhoitajien työn tueksi. Työkalupakissa oli mm. käännettävä pelilauta, jonka avulla perheiden kanssa voitiin yhdessä tutkailla pelinomaisesti lapsen perheen päivärytmiä ja käytettävissä olevia voimavaroja eli voimavaratankkia. Projektissa kehitettiin perhekeskeistä, kumppanuuteen perustuvaa neuvolatyötä yhdessä lapsen perheen kanssa. Hoitotieteen laitos oli mukana tutkimassa projektin tuotoksia.

Seuraava askel on myös otettu ja tarkoituksena on viedä Työkalupakin soveltuvat osat nettiin, jossa perheet voisivat pelinomaisesti tehdä pohjatyötä terveysasioiden parissa ennen neuvolaan tuloa. WellWe-pelin tarkoitus on aktivoida perhettä pohtimaan leikin varjolla omaa hyvinvointiaan. Parhaimmillaan se voi antaa perheen aikuisillekin uusia oivalluksia arkisen elämän hyvinvointia edistävistä valinnoista.

Pelatessaan WellWe-peliä perhe vastaa liikkumista, ravitsemusta ja voimavaroja koskeviin kysymyksiin huvipuistoteemaisessa ympäristössä. He arvioivat esimerkiksi, kuinka monta kertaa viikossa perheenjäsenet harrastavat liikuntaa. Täydentämällä tietoja etukäteen jo kotona sovellus tukee yhteistyötä kodin ja neuvolan välillä, sillä se lähettää perheen itsearvioinnin vastaukset suoraan neuvolaan. Vastaanotolla säästyy aikaa, kun käynnillä voidaan alkaa heti keskustella esiin nousseista asioista ja mahdollisista ongelmista. WellWe-pilottiversion testaus neuvoloissa toteutetaan tämän vuoden aikana.

Tulevaisuuden näkymät

Ehkä näemme pian myös sen ajan, jolloin erilaisten pelien suurkuluttajat, joita eivät ehkä yllättäen suinkaan ole murrosikäiset pojat, vaan keski-ikäiset naiset, pelaavat pelejä, joiden avulla oppii ehkäisemään ylipainon kertymistä, aikuistyypin diabeteksen kehittymistä tai liiallisesta istumisesta koituvia haittoja.

IKITIK:n hoitotieteellisiä tutkimusprojekteja rahoittavat mm. Juho Vainion säätiö, TYKS-säätiö, Hengityselinsairauksien tutkimussäätiö ja Hoitotieteiden tutkimusseura.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset