Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Pentin tarina on tuttu monelle läppäpotilaalle

Pentti Sirkiä istuu omakotitalonsa keittiössä ja alkaa kertoa tarinaansa. Pentin läppävika alkoi oireilla hänen ollessaan vasta 21-vuotias.

Hanna Vesterinen, Jutta Leino ja Stella Tikander
Julkaistu 29.4.2019
Kuva: Anna Kara

Oireet alkoivat kovilla selkäkivuilla, joiden vuoksi hän meni lääkäriin. Pentti otettiin sisään Salon sairaalaan ja hän oli siellä tutkimuksissa yhdeksän vuorokautta.

Hänellä epäiltiin hiippaläpän vuotoa. Raskas työ kiellettiin. Sairaalajakson aikana kivut hävisivät ja hän tunsi itsensä terveeksi. Pentti unohti lääkärien antamat ohjeet. Täytettyään 50 vuotta hän meni ajokorttitarkastukseen. Lääkäri kiinnitti huomion sydämestä kuuluvaan ”lotsaukseen”. Alkoi puolivuosittainen seuranta. Siihen ei silloin reagoitu enempää. Pentti sai omalääkärin, joka oli aina paikalla seuranta-aikana. Lääkäri tutki hänet hyvin joka kerta. Lopulta lääkäri kertoi, että vaiva pahenee vanhetessa ja vuoto lisääntyy.

Leikkaus päätettiin tehdä vuonna 1992. Ennen leikkausta Pentti kävi leikkaukseen valmentavalla kurssilla. Siellä lääkäri kertoi tarkkaan, miten leikkaus etenee ja miten se tehdään. Pentille tehtiin avoleikkaus. Aiemmin käytössä olleet muoviläpät olivat kestäneet kymmenisen vuotta. Materiaali oli nyt vaihtunut kovempaan aineeseen ja Pentti oli kysellyt lääkäriltä, miten kauan läppä kestäisi. Lääkäri oli vastannut hänelle, että ”vaikka 200 vuotta”.

Pentti Sirkiä

Pentti Sirkiän läppävika alkoi oireilla 21-vuotiaana, mutta pitkään tilannetta vain seurattiin kontrollikäynneillä.

Leikkaus sujui hyvin

Pentti vietti leikkauksen jälkeen sairaalassa kaksi viikkoa. Läpän vuotoa ei ollut leikkauksessa kokonaan saatu pysähtymään. Muutama päivä kotiutumisen jälkeen Pentille tuli äkillisesti huono ja voimaton olo. Hänet vietiin uudelleen sairaalaan. Nyt Pentti joutui olemaan tiputuksessa kolme viikkoa.

Kun hän vihdoin kotiutui, alkoi elämäntapamuutos. Ruokavalio muuttui ja Pentti lisäsi säännöllistä liikuntaa. Lisäksi hänelle aloitettiin Marevan ja verenpainelääkitys. Saunassa saa käydä, mutta pitää tietää, kauanko siellä on. ”Tikittävä” ääni seuraa häntä joka paikkaan ja ihmiset kiinnittävät siihen huomiota. Itse hän ei noteeraa enää koko ääntä vaan on tottunut siihen. Leikkauksesta toipumiseen meni kaksi vuotta.

Vuonna 1990 Pentti liittyi Sydänliittoon Varsinais-Suomen sydänpiirin Turun sydänyhdistyksen jäseneksi. Pentti on ollut hyvin tyytyväinen Sydänliiton ja Turun sydänyhdistyksen järjestämään toimintaan. Hän on ollut aktiivinen osallistuja erilaisissa tapahtumissa. Pentti on käynyt paljon kuuntelemassa luentoja ja osallistunut kuntoutuksiin. Hän on käynyt vaimonsa kanssa erilaisilla retkillä. Tärkeimpinä ovat olleet syksyiset ruskaretket Lappiin sekä laivaristeilyt. Aikoinaan he ­kävivät säännöllisesti pelaamassa bocciaa, mutta se on jo jäänyt.

Pentille jäsenyyden tärkeimmäksi hyödyksi nousee vertaistuki. Hän on saanut paljon ystäviä ja tuttuja Sydänliiton kautta. Vieläkin tuttuja tavattaessa vaihdetaan kuulumiset ja kysellään vointia. Koskaan ei ole tarvinnut pelätä mitään, kun on saanut tietoa asioista ja sairauden kanssa on oppinut elämään.

Pentti on nyt 88-vuotias. Sairauksia on tullut vuosien varrella lisää ja kunto on huonontunut. Aktiivisessa yhdistystoiminnassa hän ei ole enää mukana, mutta Sydänliiton ja Turun sydänyhdistyksen lehdet Pentti ­lukee aktiivisesti.

 

Pentti Sirkiää haastattelivat Satakunnan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat Hanna Vesterinen, Jutta Leino ja Stella Tikander.

Lisätietoa hiippaläpän vuodosta

Lue seuraavaksi