Siirry sisältöön

Sydänkuntoutujan hoitoketju on poikki

Sydänliitto teki marras–joulukuun taitteessa jäsen- ja potilaskyselyn sepelvaltimotautia sairastaville. Kyselyn lähes 1 500 vastausta vahvistaa Sydänliiton käsitystä siitä, että sepelvaltimotautia sairastavien jatkohoito ei toteudu johdonmukaisesti hoitosuositusten mukaisesti.

Marja Kytömäki
Julkaistu 28.1.2016
Päivitetty 7.9.2018
Tuija Brax esitteli tammikuussa Helsingin Lääkäripäivillä tuoreeltaan Sydänliiton hoito- ja kuntoutuskyselyn ensimmäisiä tuloksia.

Käypä hoito -suositus edellyttää vähintään vuosittaista seurantakäyntiä perusterveydenhuollon yksikössä, esim. terveysasemalla. Sydänliiton kyselyyn vastanneista yhdeksän prosenttia kertoi käyvänsä vuosittain säännöllisesti ja sovitusti hoitajan vastaanotolla. 42 prosenttia vastaajista kertoi saavansa terveysasemalta lääkemääräysten uusinnat, mutta pääsevänsä vastaanotolle vain tarvittaessa. Säännöllisissä laboratoriokokeissa käy 60 prosenttia vastaajista ja 30 prosenttia kertoo pyytävänsä itse laboratoriokokeisiin pääsyä.

Sepelvaltimotautia sairastavien kuntoutus ei sekään toteudu johdonmukaisesti. Sydänliiton tekemän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista ei ole sairastumisensa jälkeen osallistunut kuntoutukseen lainkaan – silloinkaan, kun sairauden toteamisesta on kulunut yli viisi vuotta. Vastaajat osallistuisivat mielellään toimintakyvyn ylläpitämiseksi ryhmäkuntoutukseen tai terveysasemalla toteutettavaan avokuntoutukseen. Sydänliiton tekemässä edellisessä kuntoutusselvityksessä noin kymmenen vuotta sitten juuri nämä kuntoutusmuodot todettiin kustannustehokkaiksi ja vaikuttaviksi.

– Huolestuttavaa on, että noin 40 prosenttia vastaajista pitää oikeana hoitopaikkanaan erikoissairaanhoidon yksikköä, sairaalaa. Käypä hoito -suosituksen mukainen vuosittainen seuranta tarkoittaa terveysasemalla tai vastaavassa perusterveydenhuollon yksikössä tapahtuvaa jatkohoitoa, pääsihteeri Tuija Brax toteaa.

Katkennut hoitoketju

Vuosittaisen seurannan tarkoituksena on myös motivoida potilas pitkäaikaisen sairautensa hoitoon ja riskitekijöihin vaikuttamiseen niin, että hän voi välttyä sairaalahoitoa vaativalta uudelleen sairastumiselta.

Suuri osa kyselyyn vastanneista (80 %) ei tunnista, että heille olisi tehty kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja pieni osa (5 %) vastaajista ei katso tarvitsevansa lainkaan säännöllistä seurantaa, kuten laboratoriokokeita.

Sydänliiton kyselyn perusteella sairastuminen huonontaa monen sairastuneen taloudellista tilannetta. Kolmannes vastaajista kertoo joutuneensa vähentämään kulutusta ja tinkimään mm. virkistysmenoista ja matkustamisesta. Vaikka sydänlääkkeet eivät ole erityisen kalliita, viisi prosenttia vastaajista kertoo joutuneensa pienentämään lääkkeiden annostusta tai jättämään käyttämättä määrättyä lääkettä.

Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax toteaa, että sote-uudistuksen on onnistuttava paitsi rakentamaan tehokas organisaatio, myös huoltamaan hoitoketjut niin, että hoitosuositukset toteutuvat ja palvelulupaukset voidaan oikeasti pitää.

– Sairastuneiden jatkohoidon ja kuntoutuksen puutteita ei voi selittää pelkästään nykyisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ongelmallisella rajapinnalla, Tuija Brax sanoo. Hänen mielestään kysely herättää vakavan huolen siitä, että hoitoketjun katkeaminen johtuu enemmän ihmisten toimintavoista kuin terveydenhuollon organisaation rakenteesta.

Tuloksista raportoidaan kevään aikana

Sydänliiton hoito- ja kuntoutuskyselyyn 17.11.–6.12.2015 saatiin 2 677 vastausta. Lähes jokainen vastaaja ilmoitti kuuluvansa joko alueellisen tai valtakunnallisten sydänyhdistykseen. Suurin vastaajaryhmä oli sepelvaltimotautia sairastavat, mutta kyselyssä huomioidaan myös muut sairausryhmät.

Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia. Kyselyä tullaan hyödyntämään vuoden 2016 aikana useaan otteeseen Sydänliiton toiminnassa. Kevään 2016 aikana tuloksista raportoidaan yleisellä tasolla myös Sydän-mediassa

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset