Tunne pulssisi: Eteisvärinää kannattaa seurata itse
Eteisvärinästä kärsii vähintään 100 000 suomalaista. Vastavalmistuneen tutkimuksen mukaan yli puolet 60 vuotta täyttäneistä suomalaisista tietää, että eteisvärinän voi havaita itse tunnustelemalla pulssia ja lähes 90 prosenttia osaa jo tehdä sen. Silti vain kuusi prosenttia vastaajista tunnustelee pulssiaan päivittäin.
– Tunnen sen heti, kertoo eteisvärinää sairastava päälle kuusikymppinen nainen. Stressi ja vähä uni lisäävät eteisvärinän riskiä, mutta lääkkeillä ja seurannalla vaiva pysyy kurissa. Omaa kehoaan oppii kuuntelemaan, ja sen viestit kannattaa ottaa vakavasti.
Eteisvärinän havaitsee parhaiten käsin
Paras tapa seurata pulssiaan ja siten myös eteisvärinää on tunnustella omaa pulssiaan ja sen säännöllisyyttä käsin. Lääkärikin havaitsee eteisvärinän parhaiten käsin mittaamalla.
Tunne pulssisi -hanke selvitti marraskuussa 2015 yli 60-vuotiaiden tietoja ja taitoja pulssin tunnustelusta ja eteisvärinästä. Tietokoneohjattuihin haastatteluihin vastasi 500 kansalaista. Vastaava tutkimus toteutettiin vuonna 2012, ja silloin vastaajia oli 590. Molemmat kyselyt toteutti TNS Gallup.
Kyselyyn vastanneista kaikkiaan 87 prosenttia oli kuullut eteisvärinästä. Pulssin tunnustelu on saanut Tunne pulssisi -hankkeen aikana hyvin näkyvyyttä tiedotusvälineissä sekä Aivoliiton ja Sydänliiton aluejärjestöjen tapahtumissa. 55 prosenttia vastaajista tiesi, että eteisvärinän voi havaita itse tunnustelemalla pulssia, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 37 prosenttia. Tilanne on kolmen vuoden aikana selvästi parantunut.
Lähes 90 prosenttia vastaajista ilmoitti osaavansa tunnustella oman pulssinsa, kun vuonna 2012 tämä taito oli noin puolella vastaajista. Myös tieto siitä, että aivoinfarkti on eteisvärinän vakavin seuraus, on tavoittanut kansalaisia. Kolme vuotta sitten sen tiesi alle viidennes, nyt jo kolmasosa vastanneista.
Alle puolet vastaajista oli saanut tietoa pulssin tunnustelun ja eteisvärinän yhteydestä terveydenhuollon henkilöstöltä. Lähes yhtä monen tietous perustui mediaan – lehtiin ja televisioon sekä erilaisiin tapahtumiin.
Terveydenhuollon ammattilaisille tehtyyn kyselyyn vastasi 101 lääkäriä, 100 sairaanhoitajaa ja 387 lähihoitajaa. Yli puolet vastanneista ei ollut koskaan ohjannut asiakasta mittaamaan pulssiaan säännöllisesti. Tulos ei ollut juurikaan muuttunut vuodesta 2012.
Kolme neljästä hoitajasta tiesi, että pulssin epäsäännöllisyys on merkki eteisvärinästä. Kolmannes ilmoitti tunnustelevansa pulssin käsin aina tai lähes aina mitatessaan verenpainetta digitaalisella mittarilla. Satunnaisesti tunnusteli 54 prosenttia ja 12 prosenttia ei koskaan. Muutosta vuoteen 2012 verrattuna ei ollut tapahtunut.
Usein lääkäri jättää kuitenkin pulssin tutkimatta
Huomattava osa lääkäreistä jättää kuitenkin pulssin tutkimatta tai ainakin kirjaamatta.
Lisäksi joka kolmas turvautuu edelleen epäluotettavaan välineeseen (verenpainemittari). Asenteet potilaiden omatoimista pulssin tunnustelua kohtaan näyttävät kuitenkin muuttuneen myönteisemmiksi.
Lääkäreistä 83 prosenttia nimesi eteisvärinän vakavimmaksi seuraukseksi aivoinfarktin ja tuntee sen parhaaksi ehkäisykeinoksi antikoagulaatiohoidon. Vastaava lukema vuonna 2012 oli 76 prosenttia. Eteisvärinän ehkäisykeinoista kohonneen verenpaineen huolellisen hoidon valitsi 86 (88) prosenttia.
Vastanneiden ammattilaisten mukaan pulssin tunnustelua estivät jatkuva kiire (33 %), tiedon (22 %) tai taidon (20 %) puute, epäkäytännölliset tilat (4 %) tai muu mainitsematon seikka (36 %). Verrattuna vuoteen 2012 tiedon tai taidon puute oli vähentynyt noin puoleen, mutta tarkemmin määrittelemättömien syiden osuus kasvanut 15:llä prosentilla.