Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Vihermehuista iloa ja väriä makumaailmaan

Tara Lange inspiroituu vihermehuista kerta toisensa jälkeen. Vain mielikuvitus on rajana raaka-aineiden valinnassa, Lange kertoo kirjassaan Vihermehu – Elinvoimaa luonnosta.

18.6.2018
·
Tiina Eloranta
·
Vihermehu on tuoreista kasviksista, yrteistä, villivihanneksista ja hedelmistä mehulingolla puristettu tuoremehu. Kuva: Sari Mattsson

Kirjailija ja luennoitsija Tara Langen tytär sairastui krooniseen munuaistautiin. Koska kortisoni kiihdytti ruokahalua, hän söi runsaita aterioita. – Sydämeni särkyi, kun katselin tyttäreni selviytymistä, Lange kertoo. Äiti päätti aloittaa vihermehukokeilut.

– Aloitin varovaisesti, tutuilla ja miedoilla kasviksilla, sellaisilla, joihin tyttäreni oli jo tottunut. Porkkanaa ja inkivääriä, kesäkurpitsaa ja omenaa. Pikkuhiljaa lisäsin uusia raaka-aineita.

Suosikeiksi nousivat vihreät juomat, erityisesti parsakaalin tangosta ja lehtikaalista valmistetut mehut. Samoja vihanneksia, joista tytär piti myös höyrytettynä.

Lange kertoo pitäneensä huolta, että tyttären vihermehuissa ja ruokavaliossa on riittävästi kalsiumia sisältäviä raaka-aineita: lehtikaalia, parsaa, pinaattia ja muita vihreitä lehteviä.

Arkijärkeä mehustamiseen

Tara Lange kannustaa käyttämään kasviksia, villivihanneksia, yrttejä ja hedelmiä ruokavaliossa. Marjoja hän ei mehusta kovinkaan usein, sillä marjat hän syö sellaisenaan tai tekee niistä smoothieita. Marjoja voi toki mehustaa. Esimerkiksi karpalot, mansikat ja mustikat tuovat makua mehuihin.

Mehustaja käyttää vain tuoreita raaka-aineita. Pakastetut marjat voi laittaa smoothieen. Ulkomaiset pakastemarjat täytyy kuumentaa riittävästi ennen käyttöä, sillä niistä on löytynyt kaliki- ja norovirusta.

Lange käyttää mehuihin myös villiyrttejä, joita hän yhdistelee muiden kasvisten ja hedelmien kanssa.
– Aloita tutustumalla yleisimpiin ja helppoihin, joita ovat nokkosen ja voikukan lisäksi vuohenputki, maitohorsma, siankärsämö, piharatamo ja poimulehti.

Myös Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa kannustaa tutustumaan uusiin makuelämyksiin. – Uusia kasviksia tulee kokeiltua ruokavalioon ehkä helpommin, kun mehuissa on tuttuja ja uusia makuja.

Jos lapset eivät suostu syömään kasviksia, voi vihermehuja kokeilla.
– Lapsilla aloittaisin omenamehusta, johon laittaisin palan sitruunaa ja vaikka yhden lehtikaalin lehden. Pitäisin mehut alussa makeina ja hyvänmakuisina ja laimentaisin vaikka vedellä. Pikkuhiljaa laajentaisin valikoimaa vihreämpään suuntaan. Kun lapsen makupaletti on tottunut vihreään, antaisin hänen itse tehdä mehuja ja valita raaka-aineita, Lange sanoo.

Hedelmät sisältävät paljon fruktoosia eli hedelmien omaa sokeria, joten eniten hedelmiä sisältävä mehu sisältää paljon sokeria. Lange suosittelee 70 prosenttia vihreää ja 30 prosenttia makeaa -tyyliä.

– Jos juot vihermehuja tavoitteenasi pudottaa painoa, vältä liiallisia hedelmämääriä. Käytä raaka-aineita maltilla ja monipuolisesti, kirjailija vinkkaa.

Pusa muistuttaa, että kokonaisten kasvisten pureskelu lisää syljen eritystä. Sylki suojaa hampaita usein happamilta kasviksilta. Mehun suhteen näin ei ehdi tapahtua, joten mehujen happamuus vahingoittaa hampaiden kiillettä. Mehulasillinen kannattaa nauttia osana ateriaa.

Lange on löytänyt suosikkimakunsa. –  Joku fenkolissa ja saksankirvelissä kiehtoo minua, en tiedä mikä. Samoin pidän punaisista mehuista. Punajuurimehu on ehdoton suosikkini. Teen vihreän mehun pohjan ja lisään puolikkaan raa’an punajuuren.

Jotkut kasvikset erityisesti raakana käytettynä sisältävät runsaasti nitraatteja, jotka liikaa saatuna ovat haitallisia. – Hyvä käsittely ja kypsennys vähentävät nitraattien määrää. Punajuurta Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittelee käytettävän vain kypsennettynä, Pusa kertoo.

Mehuja maltilla

Mehuista ei ole ihmelääkkeeksi. Useat parantumistarinat liittyvät tauteihin, jotka helpottavat tai paranevat itsestään joka tapauksessa.

– On hienoa, että joku kokee saaneensa apua vihermehuista, mutta sitä ei voi yleistää. Usein moni muukin asia elintavoissa muuttuu samanaikaisesti. Vihermehut eivät korvaa lääkkeitä eivätkä terveellisiä ruokavalintoja. Jotkut mehut voivat runsaammin nautittuina jopa vaikuttaa haitallisesti lääkkeiden toimintaan, Pusa sanoo.

Mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle, Lange myöntää. Hän myös muistuttaa kirjansa Vihermehu – Elinvoimaa luonnosta -kirjansa lukijoille, ettei ole ravitsemusasiantuntija eikä lääkäri.
– Kehotan kuuntelemaan omaa kehoa ja sen viestejä. Jos syöt jotain lääkkeitä, tarkista lääkäriltäsi, estääkö se tiettyjen kasvisten käytön.

Lange uskoo mehujen voimaan.

– Meille sairaus opetti, että elinvoimaa voi lisätä luonnon antimilla ja elämästä voi nauttia sairaudesta huolimatta. Kun ei anna sairaudelleen kaikkea voimaansa, vaan keskittyy parhaansa mukaan elämän pieniin iloihin, kehon ja mielen stressi helpottaa ja elämä kevenee.

Tara Lange: Vihermehu – Elinvoimaa luonnosta. Viisas Elämä 2018

Lue seuraavaksi