Elämää lasitehtaan varjossa
Tommi Kinnunen kuljettaa kolmannessa Pintti-romaanissaan lukijan sodanjälkeiseen Suomeen, jossa lasitehdas tarjoaa töitä ja yhteisöllisyyttä.
Uusimmassa romaanissaan Tommi Kinnunen kuvaa sodan jälkeistä aikaa. Tyynelän perheen sisarukset työskentelevät lasitehtaalla, niin kuin vanhempansakin aikoinaan. Kylällä Raili kuvataan töksäytteleväksi ja oksaiseksi, veljensä Jussi heikoksi ja tietämättömäksi. Sisar Helmi ajattelee itsensä arkiseksi ja tylsäksi, talven tappamaksi omenapuuksi.
Pintti tarkkailee sisarusten elämää kolmen päivän ajan: Jussin, sisaruksista vanhimman, päivä osuu vuodelle 1949, Helmin 1950 ja Railin 1951.
Sisaruksista Helmi hioo lasia, miehensä Reko luo uutta ja pikku-Saara kulkee mukana. Raili poikkeaa Helsingissä mutta palaa. Jussi ei tunnu kelpaavan mihinkään.
Kinnusen teksti kaivautuu ihmisten tuskaiseen elämään ja tehtaan ankeuteen. Herkkävireisyys ja tarkat ihmiskuvaukset miellyttävät. Ja toivo, että tästä selvitään, näkyy. Pidän siitä.
Esikoisromaanissaan Neljäntienristeys (2014) Tommi Kinnunen tarjosi lukukokemuksen, joka jäi mieleen. Pintti on hänen kolmas kirjansa.
