Iloa ja hyötyä entisajan puutarhoista

Kasvien ja puutarhojen kirjo on ilahduttanut suomalaisia jo vuosisatoja. Puutarhoissa ja niiden kasveissa ovat näkyneet sekä paikalliset tavat että yhteydet maailmalle. Myös yhteiskunnalliset muutokset, muotivirtaukset ja kunkin aikakauden politiikka näkyvät. Hyödyn lisäksi puutarhat ovat tuoneet viihtyisyyttä.

Teija Alangon kirjan Malva ja mulperi kertomukset suomalaisista puutarhoista ulottuvat keskiajalta lähelle nykyaikaa. Kirjassa Alanko neuvoo perehtymään vanhoihin museopuutarhoihin. Niitä on edelleen esimerkiksi Louhisaaren kartanossa Turun lähellä ja Kenkäveron pappilassa Mikkelissä. Alankon mukaan myös yksityiset perinnepuutarhat ovat käymisen arvoisia, mutta niihin pääsee vain satunnaisesti.

Puutarhojen tyylisuunnat ovat vaihdelleet vuosisadasta toiseen. Maisemapuutarhoissa ihannoitiin vapaata luontoa, luostaripuutarhat taas tarjosivat yrttejä ja hengen ravintoa. Koepuutarhoissa kasvatettiin vanhoja lajeja, mutta myös uudet lajit kuten kurpitsa ja maa-artisokka pääsivät lajikirjoon. Alanko esittelee myös veden merkitystä puutarhaelementtinä. Käytännöllisen merkityksensä lisäksi vedellä on esteettinen ja mieltä rauhoittava vaikutus.

Tiesitkö, että alkujaan raparperi on kiinalainen rohtokasvi ja että ensimmäiset perunat istutettiin Mäntsälässä 1748? Suomalaisten puutarhojen, perunan ja raparperin historian lisäksi Alanko valottaa 50 muun vanhan hyötykasvin historiaa. Innostavan kirjan runsas kuvitus täydentää tekstiä.

Kasvibiologi ja -arkeologi Teija Alanko on luonnontieteilijä, jota kiinnostaa menneisyyden ihmiset ja heidän käyttämänsä kasvit. Hän on kiinnostunut myös puutarhojen estetiikasta.

Teija Alanko: Malva ja mulperi – Poimintoja entisajan puutarhoista. SKS 2018