Kilpirauhasen liikatoiminnan vaikutukset sydämeen

Kilpirauhasen liikatoiminta on paljon vajaatoimintaa harvinaisempaa. Tyypillisin liikatoiminnasta kärsivä potilas on 30-50 -vuotias nainen. Sydänoireet ovat usein helpoimmin havaittavia liikatoiminnan oireita.

Liikatoiminnan oireita

Sydämen rytminhäiriötuntemukset ovat tavallisia. Syke on yleensä levossa yli 90/min. ja vuorokauden aikainen sykkeen vaihtelu heikkenee. Monet potilaat kokevat rasituksensiedon heikentymistä ja hengästymistä, minkä aiheuttaa ainakin osaltaan lihasten heikkous. Muita tyypillisiä oireita ovat hikoilu, painonlasku ja hermostuneisuus.

Liikatoiminta kiihdyttää aineenvaihduntaa ja elimistön lämmöntuotantoa. Verenkierto on jo lepotilassa ylivirittyneessä tilassa. Kuormitus nostaa verenpainetta ja sykettä. Sepelvaltimotautia sairastavat ja iäkkäämmät potilaat voivat saada herkemmin rintakipuoireita sydämen hapenpuutteen vuoksi.

Hypertyreoosiin voi liittyä sydämen vajaatoimintaa muistuttavaa oireilua. Toisaalta jos sydämen rytmi on pitkään nopea, seurauksena voi olla nopealyöntisyyteen liittyvä sydämen vajaatoiminta. Silloin sydämen syketason rahoittaminen beetasalpaajalääkityksellä on tärkeätä.

Eteisvärinä on tavallinen liikatoiminnan seuraus

Jopa 20 prosentilla hypertyreoosipotilaista voidaan todeta eteisvärinä.

Sydämen rytmin hoidoksi tarvitaan aina beetasalpaajia, esimerkiksi propranololia tai bisoprololia. Koska myös elimistön kyky käsitellä lääkeaineita on kiihtynyttä, tarvittavat lääkeannokset saattavat olla tavanomaista suurempia.

Eteisvärinän vuosi joudutaan aloittamaan antikoagulanttilääkitys, joka vähentää veren hyytymistä ja estää siten rytmihäiriöön liittyvät mahdolliset aivoverenkiertohäiriöt. Yleensä eteisvärinä hoituu, kun itse kilpirauhasen toiminta saadaan rauhoittumaan. Kahdella kolmesta potilaasta normaali sydämen rytmi palautuu itsestään. Jos näin ei tapahdu, voidaan tehdä rytminsiirto. Rytminsiirtoa ei kannata tehdä ennen kuin kilpirauhasarvot ovat palautuneet normaaleiksi, sillä muutoin normaali rytmi ei pitkään pysy vaan eteisvärinä palaa mielellään takaisin.

Subkliininen liikatoiminta

Subkliinisellä liikatoiminnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa TSH-arvo on poikkeavan matala, mutta itse kilpirauhashormoni T4v on kuitenkin viitealueella. Tämä voi olla varhainen merkki liikatoiminnasta, vaikka henkilöllä ei varsinaisesti olisi vielä havaittavia oireita. Tilaan liittyy kuitenkin merkittävä rytmihäiriöriski. Yli 65-vuotiailla subkliinisen liikatoiminnan aiheuttama eteisvärinäriski voi olla yli viisinkertainen. Lisäksi subkliininen liikatoiminta voi pahentaa sydämen vajaatoimintaa, ja mahdollisesti lisätä sydän- ja verisuonikuolleisuutta.

Seuranta tärkeää

Kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan lääkkeellä, radiojodihoidolla ja/tai leikkauksella. Sydänoireiden vuoksi useimmat tarvitsevat myös beetasalpajalääkitystä.

Vastikään tarkastetussa väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsineillä on hoidon jälkeenkin suurentunut riski sairastua sydänsairauksiin, vielä jopa 20 vuoden kuluttua liikatoiminnan hoidosta. Siksi potilaiden seuranta on tärkeätä.