Liikunta sepelvaltimon ohitusleikkauksen jälkeen

Liikunta on keskeinen osa omahoitoa ohitusleikkauksen jälkeen. Jotta liikunta edistäisi toipumista mahdollisimman hyvin, on hyvä tietää muutama asia parin ensimmäisen kuukauden aikana. Näitä ohjeita noudattamalla on helpompi liikkua ja huomata liikunnan hyvät vaikutukset toipumiseen ja arjen askareissa selviytymiseen.

Annukka Alapappila
Julkaistu 30.8.2018
Jumppakeppi on mainio apuväline liikunnassa.

Elimistön toipuminen ohitusleikkauksesta kestää 2- 3 kuukautta. Toipumista ja toimintakyvyn palautumista voi nopeuttaa omalla aktiivisella toiminnalla. Päivittäinen liikunta on tärkeä osa kuntoutumista.

Liikunta nopeuttaa suorituskyvyn palautumista. Se tehostaa kudosten paranemista ja hengitystä, parantaa sydämen rasituksensietoa ja sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa.  Liikunta rentouttaa, antaa myönteisiä kokemuksia jaksamisesta ja voinnista.  Vähitellen voi huomata, että liikunta onnistuu paremmin kuin ennen leikkausta.

Jos lääkäri, fysioterapeutti tai hoitaja on antanut yksilöllisiä ohjeita liikuntaan, niitä tulee noudattaa.

Ensimmäinen kuukausi kotona

Lähde liikkeelle.

Arki kotona on hyvä aloittaa kevyillä kotitöillä ja kevyesti liikkuen. Kävelylle voi lähteä heti. Aluksi riittää 10–15 minuutin kävely useamman kerran päivässä. Pyri liikkumaan kevyesti 10 -30 minuutin jaksoissa useamman kerran päivässä. Hyvä sääntö on ensin lisätä liikuntakertojen määrää, sitten matkaa ja vasta lopuksi vauhtia.  Sopivia liikuntamuotoja ovat kävely ja kuntopyöräily.

Liikuntaa voi lisätä, jos tähänastinen liikunta tuntuu helpolta. Liikunnan aikana hengitys saa syventyä, olo tuntua hieman rasittuneelta, kunhan puhuminen onnistuu vaivatta eikä oireita ilmene.

Oireet, kuten rintakipu ja hengenahdistus, eivät kuulu liikuntaan. Liikunnan aikana ja sen jälkeen tulee olla hyvä olo. Omat rasituksen aiheuttamat tuntemukset ovat tärkeitä mittareita sopivan liikunnan tehon arvioimisessa. Omaa kehoa kuunnellen oppii liikkumaan turvallisesti ja samalla tehokkaasti.

Normaalista poikkeava väsymys saattaa olla merkki liian suuresta rasituksesta. Liikunnasta palautumisen tulisi tapahtua samassa ajassa kuin liikunta on kestänyt. Sairaana, väsyneenä tai heti ruokailun tai alkoholin nauttimisen jälkeen ei tule harrastaa liikuntaa.

Osa sydänlääkkeistä, mm. beetasalpaajat, hidastaa sykkeen nousua liikunnan aikana. Siksi liikunnan rauhallinen aloittaminen tai riittävän pitkä alkuverryttely (5–15 min) ja liikunnan päättäminen jäähdytellen tekevät liikunnasta miellyttävämpää.

Hengitysharjoituksia kotona

Kotiutumisen jälkeen hengitys on vielä tehotonta ja pinnallista. Limaisuus ja leikkausalueen kipu heikentävät hengitystä ja keuhkojen tuulettumista. Hengitysharjoituksia on hyvä jatkaa kotona, kunnes hengitys kulkee vapaasti ja limaisuus on helpottunut. Päivittäinen liikunta tehostaa hengitystä ja keuhkojen toimintaa. Rintakehän tukeminen käsien ja tyynyn avulla helpottaa yskimistä.

Ryhdistä huolehtiminen

Leikkaushaavan aiheuttama kipu ja kireys saattavat muuttaa selän ryhtiä, vaikeuttaa olkanivelen toimintaa ja pinnallistaa hengitystä. Voimisteluliikkeiden avulla on hyvä huolehtia ryhdistä, olkanivelten liikkuvuudesta ja tehokkaasta hengityksestä. Voimistelussa kannattaa välttää ylävartalon ja käsien riuhtaisevia liikkeitä, äkillisiä ponnisteluja ja painavien taakkojen nostamista, jotta rintalasta saa rauhassa luutua.

Hartioiden ja rintakehän lihaksia tulee vetreyttää päivittäin ensisijaisesti sairaalassa annettujen voimisteluohjeiden mukaan tai kotivoimisteluohjelmalla. Kehon asentoa on hyvä tarkkailla eri tilanteissa, pitää hartiat rentoina ja hakea kävellessä yläraajoihin normaaleja myötäilyliikkeitä. Kotivoimistelu auttaa pitämään yllä selän ryhtiä ja liikkuvuutta. Hyvä ohje on tehdä liikkeitä 5 toistoa 1-2 kertaa päivässä.  Vähitellen toistojen määrä lisätään 10 – 15 kertaan. Normaali rauhallinen hengitys on hyvä muistaa liikkeiden aikana.

Rintalastan luutuminen

Luutuminen kestää noin kahdesta kolmeen kuukautta. Päivittäiset kevyet toiminnot, kuten ruuanlaitto, eivät häiritse luutumista. Käsien ja ylävartalon riuhtaisevia liikkeitä, äkillisiä ponnistuksia ja painavien taakkojen nostamista ja kantamista tulee välttää luutumisen aikana, jotta rintalasta saa rauhassa luutua.

Ensimmäisenä kuukautena saa nostaa ja kantaa sairaalasta saatujen ohjeiden painoisia taakkoja.  Kivun lisääntyminen nostamisen yhteydessä on merkki liian suuresta rasituksesta. Liikunnan aikana rintakehästä voi kuulua napsumista, johon ei liity kipua. Se johtuu kylkiluu-rintalasta- liitoksen löysyydestä ja on vaaratonta. Napsuminen loppuu yleensä muutamassa viikossa.

Toinen kuukausi kotona

Nyt voi lisätä liikunnan kestoa ja tehoa. Tavoitteena voi olla liikkua päivittäin 1-2 kertaa 15–45 minuuttia kerralla. Liikunta saa tuntua hieman rasittavalta. Liikunnan jälkeen olon tulee olla virkistynyt, ei uupunut eikä voimaton.

Voimistelua  kannattaa jatkaa päivittäin. Edelleen saa nostaa ja kantaa sairaalan ohjeiden mukaisia taakkoja. Edelleen riuhtaisevia liikkeitä, äkillisiä ponnistuksia ja painavien taakkojen nostamista ja kantamista tulee välttää, sillä rintalasta ei vielä ole täysin luutunut.

Kun rintalasta on luutunut

Nyt liikunnan pitäisi tuntua selvästi helpommalta kuin kotiutuessa. Kunnon kasvaessa voi pidentää liikunnan kestoa vähitellen tuntiin päivässä. Nyt saa alkaa noudattaa sepelvaltimotautia sairastavan perusohjeistusta liikunnassa.

Tutun liikuntaharrastuksen pariin on mukava palata. Jos liikuntaharrastusta ei ole, kannattaa kokeilla rohkeasti eri liikuntamuotoja ja löytää itselle mieluinen. Raskaammat arkiaskareet, kuten erilaiset nostamiset ja kantamiset, ovat nyt sallittuja.

Lue seuraavaksi