Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

Liikunta on olennainen osa kuntoutumista infarktin jälkeen.  Nyt hyvä mahdollisuus vaikuttaa sairauteen liikkumalla säännöllisesti. Sydänlihaksen on kuitenkin annettava toipua infarktista, ja siksi tulee muistaa muutama seikka liikunnasta toipumisen aikana.

Annukka Alapappila
Julkaistu 30.8.2018
Kuva: Johannes Romppanen

Jos lääkäri, fysioterapeutti tai hoitaja on antanut yksilöllisiä ohjeita liikuntaan, niitä tulee noudattaa.

Heti liikkumaan 

Arki kotona on hyvä aloittaa kevyillä kotitöillä ja kevyesti liikkuen. Kävelylle voi lähteä heti. Aluksi riittää 10–15 minuutin kävely useamman kerran päivässä. Oireet, kuten rintakipu ja hengenahdistus, eivät kuulu liikuntaan. Liikunnan aikana ja sen jälkeen tulee olla hyvä olo.

Lisää liikuntaa asteittain

Päivittäistä liikuntaa on hyvä lisätä sitä mukaan, kun toipuminen edistyy ja kunto kohenee. Liikunnan avulla oppii tuntemaan oman voinnin ja saa tietoa toipumisen edistymisestä. Kun liikunta tuntuu helpolta ja kevyeltä eikä oireita ilmene, liikuntakertojen määrää voi lisätä, sitten pidentää aikaa ja lopuksi lisätä vauhtia.  Sallittua on liikkua teholla, joka tuntuu hieman rasittavalta ja hengästyttää vähän.

Toipumisjakson loppupuolella liikunnan pitäisi tuntua selvästi helpommalta kuin kotiutuessasi sairaalasta. Voi kävellä tai pyöräillä tai muuten liikkua hieman rasittavasti ja monipuolistaa liikkumista esimerkiksi liikkumalla vaihtelevassa maastossa. Kunnon kasvaessa kannatta pidennä liikunnan kestoa vähitellen 30-60 minuuttiin päivässä.

Oma tuntemus ohjaa sopivaan liikuntaan

Omat rasituksen aiheuttamat tuntemukset ovat tärkeitä sopivan liikunnan tehon arvioinnissa. Hyvä mittari on puheen sujuminen. Liikkuessa saa hengästyä ja pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Liikunta on teholtaan sopivaa, kun se ei uuvuta, oireita ei ilmene ja jälkeenpäin olo on virkistynyt. Omaa kehoa kuunnellen oppii liikkumaan turvallisesti ja samalla tehokkaasti.  Normaalista poikkeava väsymys saattaa olla merkki liian suuresta rasituksesta. Liikunnasta palautumisen tulisi tapahtua samassa ajassa kuin liikunta on kestänyt.

Osa sydänlääkkeistä, mm. beetasalpaaja, hidastaa sykkeen nousua liikunnan aikana. Siksi liikunnan rauhallinen aloittaminen tai riittävän pitkä alkuverryttely (5–15 min) ja liikunnan päättäminen jäähdytellen tekevät liikunnasta miellyttävämpää.

Oireet eivät kuulu liikuntaan. Rasituksessa ilmenevä laaja-alainen rintakipu, hengenahdistus, ylävatsakipu ja huono-olo ovat tyypillisiä sepelvaltimotaudin oireita. Oireet ilmenevät usein esimerkiksi ylämäkeä kävellessä. Levähtäminen ja pikanitro auttavat oireisiin.  Jos oire ei helpota nopeasti levosta ja pikanitrosta huolimatta, tulee hakeutua hoitoon.

Liikunta toipilasajan jälkeen töihin palatessa

Nyt voi alkaa noudattaa sepelvaltimotautia sairastavan perusohjeistusta liikunnassa. Vähitellen on hyvä lisätä liikuntaa asteittain kohti päivittäistä tunnin liikunta-annosta. Liikuntatunnin voi koota myös useasta lyhyestä liikuntatuokiosta.  Raskaammat arkiaskareet, kuten erilaiset nostamiset ja kantamiset, ovat nyt sallittuja.

Tutun liikuntaharrastuksen pariin on mukava palata. Jos ei ole liikuntaharrastusta, kannattaa kokeilla rohkeasti eri liikuntamuotoja ja löytää itselle mieluinen. Tavoitteena on löytää itselle sopivat ajankohdat ja mieluisat tavat liikkua. Liikunnan tuomat mukavat kokemukset auttavat liikkumaan säännöllisesti. Sairaana, väsyneenä tai heti ruokailun tai alkoholin nauttimisen jälkeen ei tule harrastaa liikuntaa.

 

Sydänliitto on mukana Naisten Kympillä. Tule mukaan!

Lue seuraavaksi