Rytmihäiriöt naisen sydämessä

Vaikka suurin osa rytmihäiriöistä ei ole henkeä uhkaavia, oireet saattavat usein heikentää hyvää elämänlaatua ja aiheuttaa pelkoa. Syyn ja selityksen löytyminen riittää monesti hoidoksi. Toisaalta eteisvärinä, vaikka olisi oireetonkin, vaatii yleensä hoitoa, jotta voidaan ehkäistä sairauteen liittyvä ikävä haittatapahtuma, aivoverenkiertohäiriö.

Tavallisimpien rytmihäiriöiden, kuten lisälyöntien ja eteisvärinän esiintyvyydessä ei ole merkittävää eroa sukupuolten välillä. Eräitä sukupuoleen liittyviä eroavaisuuksia kuitenkin on.

Eteisvärinä altistaa verenkiertohäiriölle

Eteisvärinän eli flimmerin ilmaantumiseen vaikuttavat monet tekijät, mutta ikääntyminen on niistä merkittävin. Koska naiset elävät keskimäärin miehiä pitempään, on myös hyvin mahdollista, että nainen saa iäkkäänä eteisvärinän. Eteisvärinä voi aiheuttaa monenlaisia oireita, mutta olla myös oireeton. Siksi jokaisen kannattaa opetella oman pulssin tunnustelu, tai ainakin kiinnittää huomiota myös verenpainemittarin sykelukemaan. Jos pulssi tuntuu epämääräiseltä ja epätasaiselta, tai verenpainemittarin sykelukema muuttuu aiemmasta, kannattaa lähteä otattamaan sydänfilmi eli EKG, jotta asiaan saadaan varmistus.

Eteisvärinä ei itsessään ole vaarallinen sydämelle, mutta rytmihäiriön aikana sydämen sisälle voi muodostua verihyytymä. Jos hyytymä lähtee liikkeelle verivirtaan, se kulkeutuu tavallisimmin aivoihin aiheuttaen aivoinfarktin tai ainakin verenkiertohäiriön. Riski on erityisen suuri ikääntyneillä naisilla. Jotta riski saataisiin mahdollisimman pieneksi, potilas tarvitsee antikoagulantin eli veren hyytymistä hidastavan lääkityksen.

Rytmihäiriöiden hoito naisella

Eteisvärinässä tarvitaan usein antikoagulanttilääkitystä. Samat lääkkeet sopivat molemmille sukupuolille. Toisin kuin usein luullaan, paino tai sukupuoli ei vaikuta tavallisen Marevan®-lääkkeen annosteluun, vaan annostelu perustuu täysin INR-verikoetulokseen. Muita antikoagulanttilääkkeitä ovat Eliquis®, Lixiana®, Pradaxa® ja Xarelto®. Näiden lääkkeidenkään annosvalintaan ei sukupuoli vaikuta, mutta potilaan paino ja munuaisten toiminta kylläkin, ja siksi valittu annos saattaa olla naisella pienempi. Lääkäri päättää lääkevalinnasta.

Rytmihäiriöitä voidaan vähentää käyttämällä rytmihäiriölääkkeitä. Beetasalpaajat ovat hyvin tavallisia ja jokaisen lääkärin määrättävissä. Jos beetasalpaaja ei ole riittävän tehokas, voi kardiologi valita muutamasta tehokkaammasta vaihtoehdosta. Näiden käyttö vaatii perehtyneisyyttä sydämen sähköiseen toimintaan, ja joissain tilanteissa myös potilaan sukupuoli saattaa vaikuttaa. Tämä johtuu siitä, että EKG:stä mitattava sähköinen aika, QT-aika on naisilla luontaisesti pidempi kuin miehillä. Koska monet rytmihäiriölääkkeet vaikuttavat samaan QT-aikaan, lääkkeen annosta voidaan joutua pienentämään.

Hitaiden rytmihäiriöiden hoito on sydämen tahdistin. Sukupuoli ei vaikuta tahdistinhoidon valintaan. Eräitä rytmihäiriöitä voidaan hoitaa toimenpiteellä, jota kutsutaan katetriablaatiohoidoksi. Sukupuoli ei vaikuta katetrihoitoonkaan. Kuitenkin ikääntyessä katetrihoitoon liittyvien haittatapahtumien eli komplikaatioiden riski kasvaa, jolloin hoidon hyödyt ja haitat punnitaan erityisen huolellisesti.

Miten ehkäisen rytmihäiriöitä

Sydämen rytmihäiriöitä voi ehkäistä kiinnittämällä huomiota omiin elintapoihinsa. Tupakka ja muutkin nikotiinituotteet häiritsevät verisuonten normaalia toimintaa, ja käyttö kannattaa siksi lopettaa. Naisen elimistö sietää alkoholia huomattavasti vähemmän kuin miehen. Näin olen alkoholin käyttö kannattaa pitää mahdollisimman vähäisenä.

Naisellakin voi olla uniapnea. Tyypilliset oireet ovat voimakas kuorsaus ja hengityskatkokset. Kun veren happipitoisuus laskee yöllä, päiväsaikaan ilmenee voimakasta väsymystä ja jopa nukahtelutaipumusta. Hoitamalla uniapneaa voidaan vähentää myös rytmihäiriöitä.

Ylipainon tiedetään altistavan eteisvärinälle. On myös osoitettu, että ylipainoisilla potilailla laihduttaminen vähensi eteisvärinäkohtausten määrää ja kestoa.

Verenpaine on tärkeätä hoitaa kunnolla, sillä hoitamaton verenpaine voi aiheuttaa erityisesti eteisvärinää, mutta myös lisälyöntisyyttä.

Tunnetaan joukko elimistön heijasteiksi kutsuttuja ilmiöitä, jotka voivat vaikuttaa sydämen rytmiin. Tyypillisesti tällaiset toiminnalliset heijasteet käynnistyvät vatsan puolelta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi vatsan turvotus ja ilmavaivat tai ylensyönti. Vatsaperäinen heijaste voi laukaista eteisvärinän sille herkällä henkilöllä, tai aiheuttaa ohimenevää sydämen sykkeen hidastumista, jopa pyörtymisen. Myös yskänkohtaus voi aiheuttaa tällaisen heijasteen. Tunnistamalla tyypilliset tilanteet ja ehkäisemällä niihin johtavat tapahtumat esimerkiksi välttämällä vatsaa turvottavia ruoka-aineita voidaan siten epäsuorasti vaikuttaa myös sydämen toimintaan.

Stressi voi altistaa rytmihäiriökohtauksille. Moniin elämän stressitilanteisiin on vaikea itse vaikuttaa, mutta tunnistamalla yhteys ja suomalla itselle levon ja rauhoittumisen hetkiä, edes pieniä, voi löytää avun sydämen hypähtelyihin.