Synnynnäiset sydänviat

Suomessa syntyy vuosittain noin 550 lasta, joilla on synnynnäinen rakenteellinen sydänvika. Ennuste on yleisimmin nykyisin hyvä. Osa vioista on niin lieviä, ettei niitä tarvitse korjata toimenpiteellä. Jos korjausta tarvitaan, se tehdään katetritoimenpiteenä, leikkauksella tai näiden yhdistelmällä. Toimenpidehoito on keskitetty Uuteen lastensairaalaan Helsinkiin.

Synnynnäiset rakenteelliset sydänviat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Synnynnäinen sydänvika voi olla oikovirtausvika, mikä tarkoittaa sitä, että johonkin osaan sydäntä on jäänyt aukko. Varsinkin jos aukko on kookas, veri virtaa sen kautta väärään suuntaan.

Ahtaumavika tarkoittaa jonkin sydämen läpän ahtautumista, jolloin veren virtaus läpän läpi on vaikeutunutta. Ahtauma voi olla myös aorttasuonessa, joka on suuri sydämestä lähtevä valtimo.

Monimutkaiset viat ovat harvinaisimpia. Niissä lapselta voi puuttua esimerkiksi yksi sydämen läpistä tai toinen kammioista, tai lapsen sydämessä on monia poikkeavuuksia.

Synnynnäisistä sydänvioista, niiden tutkimuksista ja hoidosta voi lukea tietoa Terveyskylän Lastentalosta.

Ylimääräinen sähköinen johtorata voi aiheuttaa sydämen tiheälyöntisyyskohtauksia. Rytmihäiriökohtaus alkaa ja päättyy äkillisesti, ja syke on kohtauksen aikana hyvin nopea, jopa yli 200/min. Ylimääräinen sähkörata on yleensä hoidettavissa katetritoimenpiteellä.

Periytyvät eli geenimutaation aiheuttamat sairaudet, kuten pitkä QT-oireyhtymä tai familiaalinen hyperkolesterolemia (FH-tauti) ovat luonnollisesti läsnä jo syntymästä lähtien, mutta näitä sairauksia ei luokitella rakenteellisten sydänvikojen ryhmään.

Lisätietoa synnynnäisistä sydänsairauksista tarjoaa valtakunnallinen Sydänlapset ja -aikuiset -potilasyhdistys. Yhdistys järjestää sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja, leiritoimintaa ja valtakunnallisia tapahtumia ja tapaamisia sydänlasten ja heidän perheidensä ohella myös sydännuorille ja -aikuisille.