Diabeteksen ehkäisy ja toteaminen
Diabetes voi olla pitkään oireeton, ja se lisää salakavalasti monen sydänsairauden riskiä.
Perimämme vaikuttaa riskiin sairastua diabetekseen. Riski on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmalla on diabetes, ja viisinkertainen, jos molemmilla on diabetes. Toisaalta myös monet elintapatekijät vaikuttavat diabeteksen syntyyn, joten sairastumista voi ehkäistä omilla valinnoilla.
Perusasiaa diabeteksesta
Diabetes jaetaan karkeasti kahteen alatyyppiin. Tyyppi 1:n diabetesta kutsutaan insuliininpuutosdiabetekseksi. Sen syynä on haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutuminen. Noin 10-15% Suomen diabeetikoista sairastaa tyypin 1 diabetesta. Tyypin 2 diabetes alkaa yleensä aikuisiässä, ja taustalla on usein ylipaino. Insuliinia erittyy tarpeeseen nähden liian vähän, kun vaikutus kudoksissa on heikentynyt.
Aikaisemmin tyypin 1 diabetesta kutsuttiin nuoruustyypin, ja tyypin 2 muotoa aikuistyypin diabetekseksi. Näistä nimistä on luovuttu, koska tyypin 1 diabetekseen voi sairastua minkä ikäisenä tahansa, ja ylipaino-ongelman vuoksi yhä nuoremmat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen. Alatyyppejä tiedetään olevan enemmänkin, ja luokittelu saattaa lähivuosina tarkentua.
Diabetesta voi epäillä oireiden perusteella. Näitä ovat tyypillisesti jano, lisääntyneet virtsamäärät, voimattomuus, näön hämärtyminen ja laihtuminen. Toisaalta diabetes voi olla oireeton, minkä vuoksi diagnoosi saattaa usein viivästyä jopa vuosia.
Diabeteksessa verensokeri on pitkäaikaisesti kohonnut. Tutkimuksina riittävät yleensä paastoverensokerin ja HbA1c-arvon mittaukset, joskus käytetään lisäksi sokerirasitustestiä. Diabeteksen esiasteeksi kutsutaan tilannetta, jossa verensokeri on vasta vain vähän kohonnut paastotilanteessa tai sokerirasituskokeessa.
| Paastosokeri (mmol/l) | HbA1c-arvo (mmol/mol) | Sokerirasituskoe, tulos 2 tuntia sokeriliemen nauttimisesta (mmol/l) | |
| Normaali | ≤ 6,0 | < 42 | <7,8 |
| Esidiabetes | 6,1-6,9 | . | 7,8-11,0 |
| Diabetes | ≥ 7,0 | ≥ 42 | > 11,0 |
| Hoitotavoite sydänpotilaalla, jolla diabetes | Pääsääntöisesti < 7,0 | < 53 | . |
Verensokerin, pidempiaikaista sokeritasapainoa mittaavan HbA1c-arvon ja sokerirasituskokeen raja-arvoja.
Voit selvittää omaa riskiäsi sairastua tyypin 2 diabetekseen tekemällä riskitestin Diabetesliiton verkkosivuston kautta.
Miten voisin ehkäistä diabetesta?
Esidiabeettiset tulokset ovat vahva viesti uhkaavasta diabeteksesta. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaisi panostaa elintapamuutoksiin, sillä diabetes olisi vielä ehkäistävissä esimerkiksi laihtumalla. Myös esidiabetes on valtimosairauden vaaratekijä.
Jos paastoverensokeri on jo todettu vähän kohonneeksi, tai sokerirasituskokeessa saa vähän kohonneen tuloksen, diabetesvaaran voi puolittaa parantamalla omia elintapoja. Niihin kuuluvat laihduttaminen, liikunnan lisääminen ja ruokavaliomuutokset.
Liikuntaa tulisi tehdä päivittäin, ja sen tulisi olla kohtuukuormitteista, kuten reipasta kävelyä, pyöräilyä tai uintia. Liikuntahetken kestoksi riittää 30 min.
Ruokavalion ei tarvitse olla ihmedieetti, tavalliset sydänystävälliset ruokavalinnat riittävät. Oleellista on painonhallinta, eli normaalipainon tavoittelu. Jo 5-10% painonlaskusta on apua.