Eteisvärinän syyt

Joskus eteisvärinäkohtauksia voidaan saada vähennettyä, jos eteisvärinälle altistaviin tekijöihin puututaan. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi tupakointi, ylipaino, alkoholin käyttö ja uniapnea. Aina eteisvärinälle ei kuitenkaan löydy erityistä syytä.

Tekijöitä eteisvärinätaipumuksen taustalla

Eteisvärinätaipumus lisääntyy ikääntyessä, mikä on eteisvärinän aiheuttajista merkittävin.

Tärkeimmät eteisvärinälle altistavat sydän- ja verenkiertoperäiset syyt ovat kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat sekä sepelvaltimotauti. Muita, sydämen ulkopuolisia eteisvärinälle altistavia tekijöitä ovat diabetes, ylipaino, uniapnea, keuhkosairaudet, munuaisten vajaatoiminta ja kilpirauhasen toimintahäiriöt.

Myös tupakointi ja alkoholi altistavat eteisvärinälle. Alkoholin vaikutus on yksilöllistä.

Pitkään jatkunut, useita kertoja viikossa toistuva kestävyysurheilu voi altistaa eteisvärinälle. Liikunnan aiheuttamat terveyshyödyt ovat kuitenkin huomattavasti tärkeämpiä kuin mahdollinen eteisvärinän vaara, joten urheilua ei pidä sen vuoksi vähentää.

Noin kolmasosalla potilaista eteisvärinän syynä on oma rytmihäiriömekanisminsa. Taustalta ei siis löydy altistavaa sairautta tai sydämen rakenteellista vikaa. Nämä potilaat ovat yleensä nuorimpia. Rytmihäiriö saa alkunsa tietyltä sydämen alueelta lähtevistä eteislisälyönneistä, jotka laukaisevat eteisvärinäkohtauksen.

Eteisvärinän perinnöllisyyttä tutkitaan parhaillaan ahkerasti. Yksittäisiä eteisvärinälle altistavia geenimutaatioita on löydetty, mutta ne ovat erittäin harvinaisia. Tunnetaan lukuisia geenimuunnoksia, jotka yhdessä esiintyessään saattaisivat lisätä henkilön todennäköisyyttä sairastua eteisvärinään.

Miksi eteisvärinäkohtaus käynnistyy?

Monet toiminnalliset seikat, jotka liittyvät autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan, voivat vaikuttaa eteisvärinän käynnistymiseen. Joillakin potilailla rytmihäiriökohtaus käynnistyy rauhoittavan eli parasympaattisen hermoston toiminnan vallitessa. Taipumusta kutsutaan vagaaliseksi eteisvärinäksi. Kohtaus alkaa tyypillisesti sykkeen hidastuessa eli yöllä, levossa voimakkaan rasituksen jälkeen, tai raskaan aterian jälkeen.

Vagaalisen eteisvärinän vastakohta on sympatikotoninen eteisvärinä. Se saa alkunsa sykkeen noustessa fyysisessä tai psyykkisessä rasituksessa.

Yksi hyvin tunnettu eteisvärinäkohtauksen laukaiseva tekijä on alkoholin liikakäyttö (ns.”krapulaflimmeri”). Sydämen akuutin sairastumisen, kuten esimerkiksi sydänlihastulehduksen yhteydessä voidaan nähdä eteisvärinäjaksoja. Eteisvärinää esiintyy myös hyvin usein sydänleikkauksen yhteydessä.

On myös varsin tavallista, että huolellisenkaan pohdinnan jälkeen ei mieleen tule tekijöitä, jotka erityisesti olisivat liittyneet eteisvärinän käynnistymisen hetkeen.