Mitä sydänpotilaan on hyvä tietää koronaviruksesta

Koronaviruksen pääasiallinen kohde on keuhkot. Oireet ovat lievimmillään ylähengitystieinfektion oireita kuten kuumetta ja yskää. Jos tauti etenee keuhkokuumeeksi, oireet ovat vakavampia. Kaikkein vaikeimmissa tapauksissa infektio voi aiheuttaa useamman elimen, mukaan lukien sydämen toiminnan heikkenemisen.

Kuka on vaarassa saada vaikeaoireisemman infektion? Monetkin tekijät lisäävät riskiä, esimerkiksi kohonnut verenpaine, valtimotauti, diabetes ja ylipaino. Toisaalta koronavirus voi aiheuttaa komplikaationa eli haittatapahtumana sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia. Koronaviruksen on esimerkiksi todettu vaikuttavan veren hyytymistä edistävästi, jolloin erityyppisten verisuonitukosten riski kasvaa.

Infektio saattaa lisätä riskiä sydäninfarktiin

Infektio saattaa lisätä sepelvaltimoissa verisuonten seinämien tulehdusta (inflammaatiota), joka voi lisätä sydäninfarktin riskiä. Tämä koskee erityisesti ihmisiä, joiden valtimoissa on jo ateroskleroosia. Näitä potilaita ovat sepelvaltimotautia tai aivoverenkiertohäiriöitä sairastavat henkilöt. Näissä tapauksissa myös keuhkojen sairastumisen aiheuttama hapenpuute altistaa infarktille. Myös veren hyytymistaipumuksen lisääntyminen voi altistaa sepelvaltimon tukokselle.

Virus saattaa vaikuttaa suoraan sydänlihaksen toimintaan ja aiheuttaa sydänlihastulehduksen eli myokardiitin, joskin viimeaikaisten raporttien mukaan sydänlihastulehduksen riski on pieni.

Sydän ja keuhkot toimivat läheisessä yhteistyössä. Niinpä keuhkoja kuormittava sairaus kuormittaa yleensä sydäntäkin. Tämä koskee erityisesti sydämen vajaatoimintaa sairastavia. Heillä vajaatoiminnan oireet voivat vaikeutua infektion aikana.

Ikääntyminen lisää monien sydänsairauksien riskiä. Ikääntyneillä myös elimistön vastustuskyky uusille taudinaiheuttajille on heikentynyt. Näistä syistä koronavirusinfektio on erityisen vaarallinen iäkkäille.

On hyvä muistaa, että sydänsairauksien kirjo on hyvin laaja muutoin terveen sydämen rytmihäiriötaipumuksesta vaikeaan sydämen vajaatoimintaan, eikä infektioon liittyvä riski suinkaan ole samanlainen kaikille. Lisäksi sama sairaus voi olla eri ihmisillä vaikeusasteeltaan erilainen, ja yhdellä ihmisellä voi olla samanaikaisesti useita sydänsairauksia (esimerkiksi läppävika, sepelvaltimotauti ja rytmihäiriö). Myös monet muut sairaudet ja elintapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat kokonaisriskiin.

Ohjeita:

• Ota sinulle määrätyt sydänlääkkeet erityisellä huolella. Lääkkeet on määrätty sydämesi ja verisuontesi parhaaksi. Kun perussairaus voi paremmin, lisäriski on helpommin voitettavissa.
• Rokottaudu. Koronavirusrokotteet suojaavat sinua vakavalta koronaviruksen aiheuttamalta COVID-19-taudilta.
• Muista ottaa myös kausi-influenssarokote. Sen avulla sinun on mahdollista välttää toinen ikävä virustauti.
• Käytä tarvittaessa kasvomaskia. Muista, että sekä nenä että suu pitää olla suojattu. FFP2-maski suojaa paremmin kuin tavallinen kirurginen suu-nenäsuojus.
• Pese kädet vedellä ja saippualla riittävän usein. Jos tämä ei ole mahdollista, käytä käsidesiä.
• Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina. Tupakointi heikentää hengityselinten toimintaa, jolloin virushyökkäys on voimakkaampi.