Pitääkö vaihdevuosiin valmistautua?

Pitääkö vaihdevuosiin jotenkin varautua? Täytyykö ne todeta jollain verikokeella? Alkaako siitä väistämätön alamäki? Ei, ei, ei ja ei. Vaihdevuosiin liittyy paljon pelkoja ja epäluuloja, mutta todellisuudessa oireiden lievitykseen on usein paljonkin tehtävissä eikä elämä lopu siihen, päinvastoin. Moni nainen kertoo vaihdevuosien jälkeen koittaneen entistä paremman ajanjakson.

Suomessa keskimäärin 51-vuotiaana naisella on mennyt vuosi viimeisistä kuukautisista ja hänelle sanotaan tulleen vaihdevuodet. Munasarjojen toiminta on hiipunut ja estrogeenin pitoisuus laskenut. Kuulostaa tarkalta ja yksiselitteiseltä, mutta todellisuudessa puhutaan varsin pitkästä ja yksilöllisestä siirtymävaiheesta naisen elämässä.

Esivaihdevuosioireet voivat nimittäin alkaa jo 4–7 vuotta ennen varsinaisia vaihdevuosia. Tämä tarkoittaa siis sitä, että munasarjojen toiminta ei suinkaan lopu yhtäkkiä, vaan edeltävien vuosien aikana estrogeenitasot laskevat vaihtelevasti. Tämä vuoristorata voi tuntua varsin haastavalta. Jonain kuukautena toiminta voi munasarjoissa olla normaalia, vointi on ennallaan ja kierto säännöllinen. Joskus taas tulee munasarjatoiminnan kannalta nuupahtaneempi vaihe, ovulaatio jää tulematta, kuukautiset jäävät välistä ja voi esiintyä erilaisia vaihdevuosiin sopivia oireita.

Jatkuvia PMS-oireita ja väsymystä

Esivaihdevuosiajan tunnistaminen on joskus melko haastavaa, sillä oireita voi olla säännöllisessäkin kierrossa. Ensimmäinen muutos saattaa olla lyhenevä kuukautiskierto. Toisilla tulee erityisesti loppukierrossa unettomuutta ja PMS oireiden kesto pitenee. Yksi potilaani kuvasikin, että tuntuu kuin suurin osa kuukaudesta menisi PMS-oireiden parissa! Oireet voivat kuitenkin olla hyvin moninaisia kuumista aalloista aivosumuun ja muistivaikeuksista seksuaaliseen haluttomuuteen. Toisille ei tule mitään oireita.

FSH-mittausta ei välttämättä tarvita

Olisiko sitten hyvä tarkistaa laboratoriokokeilla, että kyseessä on esivaihdevuosiaika? Kertooko FSH:n, eli follikkelia stimuloivan hormonin, pitoisuus jotain lähestyvistä vaihdevuosista? On kyllä totta, että korkealla FSH-pitoisudella voidaan varmistaa, että munasarjojen toiminta on hiipunut. Tällä on merkitystä, jos kyseessä on nuori nainen ja kuukautiset jäävät pois, tai ongelmana on lapsettomuus.

Siirtymävaiheessa ja esivaihdevuosissa sille ei kuitenkaan ole tarvetta. Kun munasarjojen toiminta vaihtelee kuukaudesta toiseen, on täysin sattumaa millä hetkellä FSH mitataan. Se voi siis olla normaali tai epänormaali, eikä se kerro oireiden alkuperästä mitään.

Vai sitten kuitenkin kilpirauhasen vajaatoiminta?

Tärkeämpää on tässä vaiheessa selvittää, ettei oireiden taustalla ole mitään muuta sairautta. Kilpirauhasen vajaatoiminta tai tyypin 2 diabetes voivat aiheuttaa hyvin epämääräisiä oireita, ja myös masennus ja erilaiset unihäiriöt kuten uniapnea on pidettävä mielessä. FSH-pitoisuutta tärkeämpiä laboratoriokokeita ovatkin kilpirauhasarvot, paastoglukoosi ja HbA1c, ferritiini, erityisesti jos on runsaita vuotoja, ja esimerkiksi D-vitamiini, sillä sitä saamme usein Suomen ilmastossa liian vähän. Lisäksi voi olla hyvä tarkistaa myös kolesteroliarvot, sillä estrogeenin laskiessa myös sydän- ja verisuonitautien riski alkaa nousta.

Hyvät elintavat kannattelevat jatkossakin

On myös hyvä muistaa, että estrogeenipitoisuuden laskuun liittyvät kehon koostumuksen muutokset alkavat tulla esiin jo esivaihdevuosiaikana. Lihasmassa laskee, rasvaprosentti kasvaa ja paino alkaa kertyä erityisesti keskivartalolle aiemmasta poiketen. Jos jotenkin haluaisit vaihdevuosiin valmistautua, näkisinkin tässä erinomaisen hetken elintapoihin panostamiselle. Lihaskuntoharjoitteluun ja hyvinvointia lisäävään liikuntaan panostaminen, riittävä proteiinin ja monipuolisten kasvisten saanti, hyvät unirutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi sekä itsellesi sopivat keinot stressinhallintaan ovat parasta mitä voit omaa tulevaa terveyttäsi ajatellen nyt tehdä.

Vaihdevuosia ei kuitenkaan kannata pelätä. Jos oireita tulee, asiantuntevan lääkärin vastaanotolta saat kyllä tietoa hoitomahdollisuuksista. Kun aloitat elintapoihin keskittymisen jo hyvissä ajoin, olet valmiimpi kohtamaan aineenvaihdunnalle koituvat haasteet. Ajatellaan tätä siirtymävaiheena elämän toiseen puoliskoon – joka kuulemma voi olla jopa edellistä parempi!