Siirry sisältöön

Usein kysyttyä koronaviruksesta

Kokonavirus herättää monia kysymyksiä. Kuulunko minä sydänsairauteni vuoksi riskiryhmään? Milloin tulee ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon? Kokosimme vastauksia yleisimpiin kysymyksiin koronaviruksesta.

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri Mari Blek-Vehkaluoto, kehittämispäällikkö
Julkaistu 21.3.2020
Päivitetty 17.8.2020

Mitkä ovat koronaviruksen riskiryhmät?

  • Yli 70-vuotiaat henkilöt

Lisäksi vakavan koronavirusinfektion vaaraa erityisesti iäkkäillä voivat lisätä sellaiset sairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat pitkäaikaissairaudet:

  • Vaikea-asteinen sydänsairaus
  • Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
  • Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
  • Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
  • Vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti
  • Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys, esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito

Lisäksi tupakointi ja merkittävä ylipaino (painoindeksi eli BMI yli 40) lisäävät riskiä sairastua vakavaan tautimuotoon. (THL.)

Kuulunko minä sydänsairauteni vuoksi riskiryhmään?

Sydänsairauksia on paljon erilaisia, eikä voida sanoa, että kaikilla sydänsairauden diagnoosin omaavilla olisi yhtä lailla kohonnut riski. Samaa sairautta voi olla monia eri vaikeusasteita. Yhdellä ihmisellä voi olla monta eri sydänsairautta. Myös muut liitännäissairaudet ja elintavat vaikuttavat. Siksi riski on yksilöllinen.

Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, että koronaviruksen kohde on keuhkot. Jos saa keuhkokuumeen, sydämen vajaatoiminnan oireet todennäköisesti vaikeutuvat. Samoin jos on harvinainen pulmonaalihypertonia eli keuhkoverenpaine, voi saada vaikeampia oireita.

Sepelvaltimotautia sairastavat, eli henkilöt joilla on ateroskleroosi, voivat altistua plakkiruptuuralle eli sydäninfarktille.

Sydänsiirtopotilailla on hyljinnänestolääkitys, joka lisää sen vuoksi vakavan infektion riskiä.

Lähtökohtaisesti voisi arvioida, ettei esimerkiksi sydämen tahdistin tai terveen sydämen rytmihäiriötaipumus juurikaan lisää riskiä tavanomaisesta.

Koronavirus saattaa vaikuttaa suoraan sydänlihakseen, kuten sydänlihastulehduksessa tapahtuu, mutta vaikutukset ovat vielä osin epäselviä.

Mitkä ovat koronaviruksen oireet?

Koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion. Oireita ovat kuume, yskä, kurkkukipu, lihaskipu ja väsymys. Viitteitä vaikeampaan tautimuotoon eli keuhkokuumeeseen ovat hengenahdistus, korkea kuume (yli 38 astetta) ja nopeasti heikkenevä vointi.

Jos epäilet koronavirusta, tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa.

Milloin riskiryhmään kuuluvan tulee koronaoireiden vuoksi ottaa yhteyttä  terveydenhuoltoon?

Riskiryhmään kuuluvan tulee ottaa muita herkemmin yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin.

Jos kuulut riskiryhmään, soita pikaisesti terveyskeskukseen, jos

  • sinulle nousee äkillinen kuume (38 astetta tai yli)
  • sinulle ilmaantuu hengenahdistusta

Miten koronavirus tarttuu?

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa.

On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Pintojen, elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ole toistaiseksi ole todettu.

Taudin itämisajaksi on arvioitu 1-14 päivää, keskimäärin noin 4-5 päivää. Itämisaika tarkoittaa aikaa tartunnasta ensioireiden alkuun. Sairastunut saattaa tartuttaa muita jo ennen oireiden alkamista.

Miten koronavirukselta voi suojautua?

Suojaudut parhaiten huolellisella käsienpesulla ja välttämällä sosiaalisia kontakteja.

Pese käsiä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Kädet kannattaa pestä erityisesti, kun tulet ulkoa sisään tai kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut.

Jos vettä ja saippuaa ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta. Vaihda kotona käsipyyhkeitä usein ja käytä kodin ulkopuolella kertakäyttöpyyhkeitä. Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi.

Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta vaatteesi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.

Vältä sosiaalisia kontakteja, erityisesti suuria väkijoukkoja, ja kosketusta henkilöön, jolla on hengitystieinfektio. Julkisilla paikoilla pidä vähintään metrin etäisyys muihin. Jos etäisyyttä ei ole mahdollista pitää, katso suositus kasvomaskin käytöstä.

Pitäisikö kasvomaskia käyttää julkisilla paikoilla?

Kasvomaskeja on monenlaisia.

Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät hengityksensuojaimia, jotka suojaavat heitä virustartunnalta.

Kirurginen suu-nenäsuojain puolestaan ei suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta. Oikein käytettynä ne estävät tartunnan saanutta ihmistä levittämään virusta eteenpäin, koska ne vähentävät virusten leviämistä ympäristöön.

Samoin kankainen maski oikein käytettynä saattaa estää virusta kantavaa ihmistä tartuttamasta muita. Suoja on huomattavasti heikompi verrattuna kirurgiseen suu-nenäsuojaimeen.

Kasvomaski ei sovellu kaikille. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaus tai keuhkosairaus saattaa aiheuttaa sen, että kasvomaskia voi olla vaikeaa tai mahdotonta käyttää.

THL suosittaa yli 15-vuotiaille kansalaisille kasvomaskien käyttöä tietyissä tilanteissa toisten ihmisten suojaamiseksi. Suositus koskee niitä sairaanhoitopiirejä, joissa on esiintynyt koronatartuntoja viimeisen kahden viikon aikana.

Maskin käyttöä suositellaan, kun

  • olet joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja on vaikeaa välttää
  • olet matkalla koronavirustestiin ja kun odotat testin tulosta ja sinulla on välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella
  • palaat riskialueelta Suomeen ja siirryt maahantulopaikasta, kuten lentokentältä, karanteeniin ja lisäksi, jos sinulla on karanteenin aikana välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella.

Kasvomaskia voi käyttää edelleen myös muissa tilanteissa, jos turvavälien pitäminen on mahdotonta.

Lisäksi alueelliset tartuntatautiviranomaiset voivat antaa alueellaan omia täydentäviä tai rajatumpia suosituksia, jotka perustuvat niiden omaan riskinarviointiin.

Lue koko ohjeistus ja muistilista maskin käyttöön THL:n sivuilta.

Mikä yhteys tupakoinnilla ja koronaviruksella on?

Päivittäinen tupakointi heikentää limakalvojen puolustusmekanismeja, jolloin virus pääsee helpommin elimistöön. Tupakointi myös heikentää keuhkojen toimintaa ja lisää siten tupakoivan riskiä saada vakava koronavirusinfektio. Erityisen haitallista tupakointi on koronaviruksen muihin riskiryhmiin kuuluville, kuten sydänsairautta sairastavalle.

Tupakoinnin lopettaminen parantaa vastustuskykyä nopeasti. Jos harkitset tupakoinnin lopettamista, pyydä siihen apua.

28 päivää ilman on kaikille sopiva palvelu nikotiiniriippuvuudesta vieroittautumiseen. Voit valita kasvokkaisia tapaamisia, verkkotapaamisia tai molempia.

Stumppi.fi-sivustolta löydät ohjeita ja vinkkejä tupakoinnin lopettamiseen. Stumpista löydät myös vertaistukea. Jos kaipaat henkilökohtaista palvelua, soita Stumpin maksuttomaan puhelinneuvontaan, puh. 0800 148 484. Puhelinneuvonta on auki ma-ti klo 10-18 ja to 13-16.

Voit ottaa yhteyttä myös omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon.

Voivatko riskiryhmään kuuluvan lapset leikkiä normaalisti muiden kanssa?

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Sairastuneen kanssa ei pidä leikkiä tai olla muutoin lähikontaktissa. Suurin osa COVID-19-koronavirusinfektioon sairastuneista ovat aikuisia.

Yleisesti voidaan sanoa, että lähikontakteja ja oleskelua yleisillä paikoilla tulisi nyt välttää. Ulkoileminen on suositeltavaa.

Saako riskiryhmään kuuluva käydä kaupassa?

Riskiryhmään kuuluvan kannattaa välttää lähikontakteja muiden ihmisten kanssa. Samoin on vältettävä liikkumista kodin ulkopuolella.

Pyydä naapureilta tai tuttavilta apua kauppakäynteihin tai käytä kauppojen kotiinkuljetuspalveluita. Tarkista, järjestääkö kuntasi tai alueesi järjestöt asiointiapua.

Moni kauppa ja apteekki varaavat riskiryhmille oman asiointiajan.

Voiko joku toinen ostaa reseptilääkkeet puolestani?

Kyllä voi. Hänellä tulee olla mukana reseptin potilasohje tai Kela-kortti. Lue tarkemmat ohjeet Kanta-palveluista.

Voiko riskiryhmään kuuluva käydä töissä epidemian aikana?

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjeita, miten suhtaudutaan riskiryhmään kuuluvan henkilön työssäkäyntiin. Jos mahdollista, siirrytään etätöihin. Kaikissa ammateissa se ei kuitenkaan tule kyseeseen ja silloin joudutaan miettimään, aiheuttaako työssä käyminen potilaalle kohtuuttoman suuren riskin sairastua koronavirusinfektioon.

Riskiin vaikuttaa henkilön perussairaus ja tietenkin työ. Arvioinnissa otetaan huomioon työpäivän aikana tapahtuva lähikontaktien määrä ja kesto, ja pohditaan onko tartuntariski kyseisessä työssä suurentunut.

Ministeriön ohjeen löydät täältä.

Mistä saan tietoa koronaviruksesta?

Yleistä tietoa koronaviruksesta saat valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta, puh. 0295 535 535 (avoinna arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15). Valtakunnallisessa puhelinneuvonnassa annetaan vain yleistä tietoa koronaviruksesta, ei henkilökohtaista ohjeistusta.

Terveyskylän koronabotti auttaa arvioimaan koronavirustartunnan todennäköisyyttä sekä ohjaa ja antaa neuvoa koronavirukseen liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoa myös THL:n sivuilta.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset