Hyppää sisältöön

Uskalla liikkua

Kun sydän sairastuu, on normaalia tuntea epävarmuutta liikkumista kohtaan. Tavallisesti liikkumiseen liittyvä epävarmuus lievenee liikkumalla. Tee tuttavuutta liikkumisen pelkojen kanssa. Jo liikkeelle lähteminen tuntuu hyvälle.

Pirjo Suomalainen, suunnittelija
Julkaistu 4.10.2019
Kuva: Anna Kara.

Kun sydän sairastuu, on normaalia tuntea epävarmuutta liikkumista kohtaan. Pelko voi syntyä asioista, joihin emme itse voi vaikutta tai tapahtumista, jotka ovat meille vieraita. Myös oireet, kuten hengenahdistus tai rintatuntemukset, voivat huolestuttaa ja vähentää halua lähteä liikkumaan.

Meillä on luontainen halu liikkumiseen ja kehomme kaipaa liikuntaa. Saamme liikkumisesta energiaa ja hyvää oloa, ulkoilu piristää ja mieli rauhoittuu. Liikunta on mitä parhainta lääkettä.

Liikunta on mukana sydänsairauden hoidossa. Se helpottaa ja nopeuttaa toipumista ja paluuta normaaliin päivittäiseen elämään. Liikunta vahvistaa sydäntä ja vaikuttaa monipuolisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Siksi jokaisella tulee olla halutessaan mahdollisuus liikkumisen eikä epävarmuuden pidä muodostua liikkumisen esteeksi.

Joskus pelko saa yliotteen ja alkaa vaikuttaa käyttäytymiseen. Sitä voidaan helpottaa monin keinoin ja apua on saatavilla. Tärkeintä on pelon ja epävarmuuden tiedostaminen. Yksin ei pidä jäädä.

Mitä on pelko?

Pelko on ihmisen perustunne. Se on normaali tunnekokemus, joka esiintyy silloin, kun koemme turvallisuutemme olevan uhattuna. Se kuuluu ihmiselämää säilyttäviin ja elossa pysymistä tukeviin tunteisiin. Sen tarkoituksena on suojata meitä vaaroilta. Pelon taustalla voi olla oma tai läheisen sairastuminen. Elämänmuutoksiin liittyy epävarmuutta, kun tutut elämän kuviot särkyvät esimerkiksi sairauden vuoksi.

Pelko voi aiheuttaa fyysisiä reaktioita. Verenpaine saattaa nousta, sydämen syke kiihtyä tai ahdistus tuntuu puristuksena rinnan seudussa. Pelon fyysiset tuntemukset sekoittuvat helposti sydänoireisiin. Mielen ahdistuksen ja rintakivun voi erottaa toisistaan, rintakipu tuntuu rasituksen yhteydessä esimerkiksi ylämäkeä kävellessä. Mielen ahdistus ilmenee levossa.

Sydänsairaudet ja liikkumisen pelko

Sydänsairaudet herättävät pelkoa ja huolia. Joskus pelko saattaa muistuttaa meitä epävarmuudesta, joka liittyy läpielettyyn sydäninfarktiin, leikkaukseen tai sairauden oireisiin. Mielessä voi pyöriä monenlaisia kysymyksiä ja tulevaisuus voi tuntua epävarmalta. Moni pelkää terveyden huononemista. Sydänsairaudet herättävät näitä tunteita myös läheisissä.

Sydänsairauksien synnyttämät pelot voivat heijastua myös liikkumiseen. Liikunta ei aiheuta oireita, mutta liikunta voi tuoda niitä esiin. Esimerkiksi sepelvaltimon ahtauma ilmoittaa ensimmäisen kerran olemassa olostaan liikunnan tai muun fyysisen rasituksen aikana. Tavallinen oire on hengenahdistuksen tai painon tunne rintakehällä rappusia tai ylämäkeä noustessa.

Yleensä liikkumisen epävarmuus on ohimenevää ja liittyy sairauden puhkeamiseen tai toipumiseen. Varsinkin toipilaana, sydäninfarktin tai -leikkauksen jälkeen, liikkeelle lähteminen voi tuntua epävarmalta. Uudessa tilanteessa omia voimavaroja on vaikea arvioida ja liikkeelle lähteminen voi pelottaa. Kyvyttömyys hallita epämiellyttäviksi koettuja oireita, kuten hengenahdistusta, rytmihäiriötuntemusta tai rintakipua, voi synnyttää epävarmuuden liikkumista kohtaan.

Nykyiset sydänsairauksien hoitomenetelmät ovat tehokkaita. Hoitojen yhtenä tehtävänä on mahdollistaa säännöllinen liikunta. Lääkkeiden yksi tarkoitus on lievittää oireita ja parantaa suorituskykyä eikä rasitusta tarvitse varoa. Joskus tarvitaan sekä lääkehoitoa että toimenpiteitä. Kun sairauden hoito on hyvässä hallinnassa, oireet vähenevät tai häviävät kokonaan ja epävarmuus helpottuu.  Myös seksielämää voi turvallisesti jatkaa, kun sydämen tila on vakaa ja kun pystyy kohtuullisesti ilman kipuja tai liiallista hengästymistä liikkumaan. Yleiskuntoa kohentava liikunta tukee seksielämän palauttamista.

Yleensä epätietoisuus ruokkii luuloja ja virheellisiä mielikuvia. Asianmukainen tieto auttaa ymmärtämään sairautta ja helpottaa epävarmuutta. Tiedon tarve on suuri juuri sairastuessa tai sydäninfarktin ja leikkauksen jälkeen. Esimerkiksi sydäninfarktin jälkeen noin puolella on toipumiseen liittyvää epävarmuutta tai huoli terveydestä. Tieto lieventää epävarmuutta ja auttaa toipumisessa ja kuntoutumisessa. Sydän.fi-verkkopalvelussa ja Terveyskylän mm. Kuntoutumis- ja Sydäntaloissa on luotettavaa tietoa sairauksista ja niiden hoidosta.

Ota lääkärisi kanssa puheeksi sairauteen, hoitoon tai liikkumisen liittyvät epävarmuudet. Oireita voi kirjata etukäteen itselle muistiin. Kirjanpito auttaa hahmottamaan tilannetta ja helpottaa kuvaamaan sitä, miten oireet vaikuttavat elämään ja arkeen.

Keinoja pelon hallintaan

Pelkoa voi käsitellä tietoisesti. Asioiden murehtiminen alkaa yleensä konkreettisesta huolesta. Ajatus siitä, että jotain pahaa voi tapahtua, huolettaa. Silloin kannattaa pysähtyä miettimään, onko vaara todellinen vai mielikuva. Taustalla voi olla jokin uskomus, joka ylläpitää pelkoa. Usein se on epävarmuus.

Asian tiedostaminen on ensimmäinen askel. Toisille se on helppoa, toisille ei. Tunteita voi opetella hyväksymään. On normaalia tuntea epävarmuutta ja ahdistusta, sillä elämään sisältyy epämiellyttäviä tunteita.

Usein puhuminen auttaa. Juttele asiasta läheisille tai ystäville. Ota asia puheeksi sydänhoitajan ja lääkärin kanssa. Joskus voi olla helpottavaa keskustella toisen saman kokeneen kanssa.

Tieto lievittää epävarmuutta. Selvitä itsellesi, mitä sinulle on tapahtunut, mistä oireet johtuvat ja miten sairautta hoidetaan.

Tee tuttavuutta liikkumisen pelkojen kanssa. Tavallisesti liikkumiseen liittyvä epävarmuus lievenee liikkumalla. Jo liikkeelle lähteminen tuntuu hyvälle. On helpottavaa huomata, että mitään pelottavaa ei tapahdu. Luottamus omiin kykyihin vahvistuu kerta kerralta. Itseensä saa olla tyytyväinen. Kiinnitä huomiosi mukaviin asioihin ja pelot hälvenevät, kun seuraat ihmisiä, luontoa tai tapahtumia. Liikkuminen kannattaa aloittaa vähitellen ja mukaan voi ottaa läheisen tai ystävän.

Joskus pelko pitkittyy ja ylitse pääseminen hankaloituu. Tilanne saattaa johtaa liikkumisen välttelyyn. Jos omat keinot eivät auta ja epävarmuus jatkuu pitkään, silloin on suositeltavaa hakeutua sydänkuntoutukseen tai ohjattuun liikuntaan esimerkiksi sydänyhdistyksiin. Ryhmässä saa vertaistukea ja voi kokeilla erilaisia liikuntamuotoja. Yhdessä liikkuminen on mukavaa ja koko ajan on mahdollisuus saada apua ammattilaisilta. Kuntoutuksen avulla liikkumiseen löytyy helppous, ja liikunta tuntuu jälleen mukavalta. Mikä parasta kuntoutus saattaa herättää liikuntakipinän. Liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

Lue seuraavaksi