Siirry sisältöön

Kardiologi totesi 2015 kesällä, että minulla on mitraaliläpän vuoto, lievänä. Lisäksi verenpaineeni saattaa helposti “pompata” yläkanttiin, kun stressaannun, mitä tapahtuu toisinaan herkästikin. Verenpaineeseen on kokeiltu ensin Propral 40 mg, mutta se laski liikaa pulssia, joten se vaihdettiin Bisoprololiksi 2,5 mg ohjeella 1/2 tabl. aamuisin tai tarvittaessa. Sitä en ole syönyt kuin hätätapauksessa, koska myös se laskee pulssia alle 50. Toisinaan pulssi on aamuisin alle 50 ja päivä ei tahdo lähteä kunnolla käyntiin. Viime päivinä minulla oli tavallista enemmän stressiä ja verenpaine oli noiden tilanteiden jälkeen 154/107, pulssi 101. Lisäksi minulla on ollut verenkiertohäiriöitä. Voivatkohan verenkiertohäiriöt johtua läppävuodosta? Mitään rakenteellista poikkeavuutta sydämestä ei ultrassa löytynyt. Minulla on myös toisinaan ollut aurallista migreeniä (edellisen kerran alle 2 vkoa sitten) Olisikohan tarpeen päästä uudelleen kardiologille, mikä ei kylläkään onnistu terveyskeskuksen kautta: eivät aiemmin pitäneet sitä tarpeellisena. Liikun päivittäin vähintään puoli tuntia, ainakin kevyttä kävelyä. Rasittavaa liikuntaa en ole pystynyt harrastamaan rintakehätuntemusten takia.

19/10/2016

Neuvoa tarvitseva äiti

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 20.10.2016
Päivitetty 4.6.2018

Toivottavasti kardiologi kertoi, oliko kyseessä “oikea” hiippaläpän vuoto vai merkityksetön sivulöydös. Viimeksi mainittuja on runsaasti. Siihen viittaavia piirteitä ovat, ettei läppävialle tyypillistä sivuääntä kuulu, ultraäänellä tutkittaessa läppärakenteet ovat normaalit, sydänlokerot eivät ole todelliselle vialle ominaisesti laajentuneet ja itse vuoto on eri perustein arvioituna vähäinen eli verenkiertoa kuormittamaton. Todellista vuotoa tulee seurata, sivulöydöksen voi jättää omaan arvoonsa. Jos kertatutkimuksella ei voi olla varma, on viisasta tehdä uusintatutkimus esimerkiksi vuoden kuluttua.

Verenpaineasia ei varmastikaan liity “läppävuotoon” millään tavoin. Hetkellisesti nousevaa verenpainetta, esimerkiksi lääkärin vastaanotolla esiintyvää valkotakki-ilmiötä tai muun stressin yhteydessä mitattua arvoa ei tarvitse hoitaa, mutta ohjeiden mukaisten kotimittausten perusteella on syytä varmistua verenpaineen todellisesta tilasta. Verenpaineen vuorokausirekisteröinti voi antaa arvokasta, joskus ratkaisevaa, lisätietoa. Vaikka hoidon tarvetta ei ilmenisi, verenpainetta on jatkossa syytä seurata, koska “labiililla” verenpaineella on taipumusta myöhemmin vakiintua pysyvämmin kohonneeksi. Suolan käytön rajoittaminen, lakritsin ja muiden mustien makeisten karttaminen ja muut terveelliset elintavat kuuluvat asiaan jo varhaisessa vaiheessa. Kun lääkehoidon tarve on todettu, beetasalpaajaa ei nykyään eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta pidetä ensisijaisena lääkevalintana, semminkään jos siihen liittyy kysymyksessä mainittuja haittoja.

20/10/2016

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset