Siirry sisältöön

Onko miten haitallista, jos verenpaine heittää paljonkin? Olen 58 v nainen, jolla suvussa verenpainetautia. Omat paineet kuitenkin seilaavat aika jyrkästi äärilaidasta toiseen.
Geenitestin mukaan riski verenpainetaudille kuitenkin normaalia alhaisempi.

Viimeksi terveydenhoitajan mittauksessa yläpaine oli 160 ja alapaine 98. Samoin, kun olin juuri tullut lääkärin vastaanotolta ja mittasin itse heti paineet (vastaanotolla ei mitattu) terveyskeskuksen itsepalvelumittarilla. Yläpaine oli 168 ja alapaine 84. Istuin mittarin ääressä 15 min., jolloin paine vähitellen laski, ollen kahdessa viimeisimmässä mittauksessa enää 136/85 ja 139/79.
Kotimittarilla saan usein yläpainearvoja alle 115:sta ja alapaine yleensä alle 70:n.

Tämän aamun mittauksessa paineet olivat kotona taas 103/61. Ennen mittausta olin kuitenkin tehnyt jo kotitöitä ulkona ja sisällä. Herätessä oli jonkun verran pahoinvoiva olo. Jouduin kylläkin nousemaan sängystä nopeasti ja pulssikin otti ilmeisesti aika hyvän piikin. Ulkotöissä alkoi nenän limakalvolla olevasta haavaumasta vuotaa itsestään verta ja kun päässäkin tuntui vähän oudolta, niin mittasin paineet, jotka olivat kuitenkin todella alhaalla.

Jännityn jonkun verran sosiaalisissa tilanteissa, joissa joudun puhumaan paljon (en siis pelkästään lääkärin vastaanotolla).
Voiko se nostaa verenpainetta noinkin paljon, vaikka muuten olisikin varsin alhainen? Ja onko se kuinka haitallista, tai/ja se, että usein vain yläpaine nousee rajusti?

Olen tilanteessa, jossa pitäisi kouluttautua vielä johonkin uuteen ammattiin, mutta pitääkö nyt sitten valita ammatti/työ sosiaalisen kuormituksen mukaan, jos juuri se nostaa jatkuvasti lukemat pilviin? Terveyskeskuksessa tuijotetaan kuitenkin ainoastaan vain niitä arvoja, jotka on mitattu kaikessa rauhassa kotona ja ne ovat melkein poikkeuksetta tuota edellä mainittua luokkaa.

20/01/2020

Paineet heittää

Vastaus

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 28.1.2020

Verenpaine tahtoo kohota useimmilla ikääntyessä. Verenpaineen säätely on varsin monimutkainen systeemi, johon vaikuttavat esimerkiksi valtimoverisuonet, sydän, munuaiset ja myös hormonit. Yksi tärkeä verenpaineen säätelyyn vaikuttava tekijä on autonominen hermostomme. Sillä on kaksi puolta, kiihdyttävä (sympaattinen) ja rauhoittava (parasympaattinen). Tuo kiihdyttävä osa aiheuttaa nopeimmat muutokset verenpaineessa, eli yleensä äkillisen verenpaineen kohoamisen.

Kohonneen verenpaineen taustalla vaikuttaa perimä eli geenimme, mutta myös erityisesti elintapamme. Ravinnosta saatu suola saattaa kohottaa painetta joillain hyvinkin herkästi. Siksi suolan käyttöön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Mustat makeiset sisältävät glykyrritsiini -nimistä ainetta, joka nostaa verenpainetta. Henkilöiden, joilla on taipumus verenpaineen nousuun, tulisi siis välttää näitä tuotteita.

Vaikka markkinoilla on saatavilla verenpainetaipumustakin tutkivia geenitestejä, niitä ei erityisesti suositella. Testi ei tuo oleellista tietoa, kun mietitään hoidon tarvetta. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin mitata verenpainetta omalla mittarilla, sillä näiden arvojen perusteella aloitetaan hoito ja muutetaan lääkitystä tarvittaessa. Joskus voidaan tarvita ns. ambulatorista verenpaineen mittausta, jossa mansettia pidetään paikallaan koko vuorokausi ja laite mittaa automaattisesti paineen määräajoin (myös yöllä nukkuessa).

Jos elintapamuutoksilla (suolan käytön vähentäminen, normaalipainon ylläpitäminen, liikunnan lisääminen) ei verenpainetta saada hyvälle tasolle, tarvitaan lääkitystä. Lääkkeitä on paljon eri vaihtoehtoja, eikä verenpaineen liiallinen lasku yleensä ole ongelma. Jos suurin ongelma tuntuu olevan tuo kiihdyttävissä tilanteissa kohoava paine, senkin hoitoon on löydettävissä sopivia valmisteita. Pääasia kuitenkin, ettei kohonnut verenpaine pääsisi aiheuttamaan tuhojansa. Eli kysyjä on aivan oikealla asialla, kun on huolestunut paineestaan.

28/01/2020

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset