Olen 16-vuotias juuri lukion aloittanut tyttö. Epäilen, että minulla voisi olla paniikkihäiriö, sillä saan joskus sellaisia kohtauksia, joissa huimaa, heikottaa ja on kuolemanpelko sekä myös rinnasta puristaa. Kohtauksen aikana olen yleensä aika kalpea ja käteni saattavat täristä. Syke ei kuitenkaan nouse kohtauksen aikana ja se saattaa olla yllättävän rauhallinenkin. Se ei täsmää paniikkikohtauksen kanssa. Koulumme terveydenhoitajan mielestä ei voi olla paniikkihäiriö, koska syke ei nouse. Terveydenhoitaja kuunteli sydäntä (ei kohtauksen aikana), eikä huomannut mitään poikkeavaa. Voiko tämä kohtaus silti johtua sydämestä? Joskus myös tuntuu, että sydän nousee kurkkuun ja muljahtaa. Mistä tämä johtuu? Onko tämä vakavaa?
22/10/2015
Lukiolainen
Vastaus
Sydämentykytys kuuluu kyllä painiikkikohtauksen oirekuvaan, mutta ei se niin yksioikoista ole, että sen puuttuminen sulkisi tämän pois. Pulssin vaihtelut riippuvat autonomisen hermoston tilasta, sympaattisen ja parasympaattisen hermoston tasapainosta, jota säätelevät yksilölliset ominaisuudet. Jotkut saavat epämiellyttävistä tilanteista (esim. verinäytteen otosta tai veren näkemisestä) tiheän pulssin ja sydämentykytystä, toiset päinvastoin hidaslyöntisyyttä, joskus pyörtymiseen asti. Muiden oireiden perusteella kysyjän oireet sopivat hyvinkin paniikkikohtauksiin. Jos ne ovat merkittävästi haittaavia, kannattaisi hakeutua lääkärin vastaanotolle tutkimuksia ja hoidon tarpeen arviota varten.
24/10/2015
Mikko Syvänne