Minulta tukkeutui vasemman sepelvaltimon toinen päähaara täysin vuonna 2011, ja nyt 2024 olivat molemmat vasemman sepelvaltimon päähaarat menneet lähes täysin tukkoon. Sekä 2011 että 2024 tukoksia edelsi usean kuukauden kestoinen työelämään liittynyt stressitila. Vuonna 2011 kokonaiskolesterolini oli noin 7, sen jälkeen se on pidetty lääkkein suositusarvoissa. Olen 53-vuotias mies, harrastan liikuntaa 3-4 kertaa viikossa, en tupakoi ja käytän alkoholia vain 1-3 annosta viikossa.
Olen käsittänyt, että sepelvaltimotaudin osalta kolesterolin pitäminen alhaalla on Käypä hoito -suosituksen keskiössä. Nyt kun minun tapauksessani kolesterolitasolla ei ollut tukoksia estävää vaikutusta, jäin miettimään muiden tekijöiden vaikutusta. Aiheuttavatko stressihormonit, lähinnä kortisoli, vaurioita verisuonen pintaan, ja onko kortisolijäämiä mahdollista nähdä verinäytteistä? Mitkä muut tekijät tutkitusti aiheuttavat tukoksia, ja onko näitä mahdollista selvittää jälkijättöisesti esimerkiksi veritutkimuksin?
Lopuksi haluaisin tietää onko sepelvaltimotautiin kehitteillä muita kuin kolesterolin hallintaan liittyviä ehkäiseviä menetelmiä kuten esimerkiksi nattokinaasipohjainen lääke?
09/04/2024
Marko Hyvinkäältä
Vastaus
Sepelvaltimotaudissa sydämen omat valtimot alkavat ahtautua ateroskleroosin eli valtimokovettumataudin vuoksi. Kohonnut kolesteroli käynnistää tämän prosessin, mutta monet tekijät ylläpitävät ja kiihdyttävät tätä prosessia.
Näistä lisätekijöistä merkittävin on tupakointi. Myös muut nikotiinituotteet, kuten nuuska, vaurioittavat valtimosuonten sisäpintaa. Kohonnut verenpaine ja diabetes (myös vähän kohonnut paastoverensokeri) ovat tunnettuja sairautta aiheuttavia tekijöitä. Myös perintötekijöillä eli geeneillä on vaikutuksensa.
Pitkäaikainen stressi voi myös altistaa valtimotaudin kehittymiselle. Vaikutukset ovat monimutkaiset, ja välittyvät paitsi autonomisen hermostomme myös stressihormoni kortisolin kautta. Stressaantunut ihminen ei ehkä jaksa ylläpitää terveellisiä elintapoja, mikä lisää sydän- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Stressitasoa ei mitata stressin aikana eikä sen jälkeen verikokein esim. määrittämällä kortisoli-pitoisuuksia.
Lisäksi myös uniapnea ja erityisesti ylipaino vaikuttavat haitallisesti valtimoverisuoniin.
Kun sepelvaltimotauti on todettu, pyritään vaikuttamaan kaikin mahdollisin keinoin näihin riskitekijöihin, jotta valtimotauti ei etenisi. Kysyjän tapauksessa tämä ei ole täysin onnistunut, kun uusia, merkittäviä muutoksia ilmaantui, tosin vasta 13 vuotta sairauden toteamisen jälkeen. Jos kohonnutta kolesterolia ei olisi hoidettu, uudet ahtaumat olisivat kehittyneet merkittäviksi jo paljon aiemmin, ehkä jopa parissa vuodessa.
Kysymyksessä ei mainita, mille tasolle kolesterolissa päästiin. Ihanteellinen taso olisi LDL -kolesterolissa alle 1,4 mmol/l, mutta lukema saa olla matalampikin. Nykyisin hoitona käytetään statiinin lisäksi kolesterolin imeytymistä ehkäisevää etsetimibiä, ja saatavilla on muitakin tehokkaita lääkkeitä, jos nämä eivät riitä.
Nattokinaasi on ravintolisä, eikä tuotteesta ole lääketieteellistä näyttöä valtimotaudin ehkäisyssä tai hoidossa.
Sepelvaltimotaudin lääkehoidossa on tällä hetkellä voimakkaan tutkimuksen kohteena valtimomuutoksissa vallitsevan hiljaisen tulehduksen tukahduttaminen. Lähivuosina saamme todennäköisesti näitä uudentyyppisiä lääkkeitä käyttöömme.
15/04/2024