Hyppää sisältöön

Stressin vaikutukset sydänterveyteen

Pitkäkestoisella stressillä on monenlaisia vaikutuksia terveyteen. Tunnista stressiä aiheuttavat tilanteet ja löydä omat palautumiskeinosi.

Mari Blek-Vehkaluoto, asiantuntija, elvytys ja riskitekijät
Julkaistu 22.6.2022

Tilanteet, jotka tuntuvat ylikuormittavilta niiden haastavuuden tai aikataulutuksen vuoksi, mielletään stressaaviksi. Stressin kokeminen on yksilöllistä – toinen stressaantuu herkemmin kuin toinen. Stressin sietokykyyn vaikuttavat persoonallisuuden lisäksi esimerkiksi elämäntilanne ja elämäntavat.

Samoin stressiä aiheuttavat tekijät ovat kovin erilaisia. Niitä voivat olla esimerkiksi työn vaatimukset, jatkuva kiire, yksinäisyys ja taloudelliset ongelmat. Vaatimukset voivat tulla ulkopuolelta tai olla itse asetettuja. Toisaalta stressiä voivat aiheuttaa myönteisetkin asiat, kuten muuttaminen tai työpaikan vaihtaminen.

Stressi tuntuu kehossa ja mielessä

Ajoittainen stressi kuuluu arkeen. Stressi voi joskus olla myös hyvästä, sillä sopiva määrä stressiä vauhdittaa ja saa meidät tekemään asioita tehokkaasti.

Hyvään arkeen kuuluu kuitenkin, että stressiä ei ole liikaa, ainakaan pitkiä aikoja kerrallaan. Pitkäkestoinen stressi saa arjen tuntumaan raskaalta ja sillä on myös monenlaisia haitallisia terveysvaikutuksia. Onkin hyvä opetella tunnistamaan, mitkä tekijät aiheuttavat stressiä ja miten se vaikuttaa omaan elimistöön.

Stressi tuntuu kehossa ja mielessä, mutta se vaikuttaa myös tunteisiimme ja käyttäytymiseemme niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Tavallisimpia stressin fyysisiä oireita ovat sydämen tykytys, väsymys, päänsärky ja vatsavaivat. Psyykkisiä oireita voivat puolestaan olla unihäiriöt, keskittymiskyvyttömyys, ärtymys ja ahdistuneisuus. Nämä kaikki oireet vaikuttavat herkästi myös ihmissuhteisiin.

Miten stressi vaikuttaa sydänterveyteen?

Elimistömme kestää hyvin hetkittäistä stressiä. Tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston tasapainoinen toiminta takaa sen, että kykenemme toimimaan tarvittaessa tiukoissa paikoissa, mutta myös palautumaan ja rentoutumaan. Autonominen hermosto jakautuu kahteen haaraan: sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Sympaattinen hermosto aktivoituu, kun ihmisen pitää olla valmis toimimaan, ja parasympaattinen hermosto puolestaan on aktiivinen levossa.

Aktivoi vagushermo - lisää hyvinvointiasi

Pitkäaikaisessa stressissä sympaattinen hermosto on jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa, jolloin syke ja verenpaine kohoavat. Stressi nostaa myös kortisolihormonitasoa, joka omalta osaltaan nostaa verenpainetta.

On tavallista, että stressaantuneena ruokavalio, liikunta ja uni jäävät vähäisemmälle huomioille. Suolaa kertyy silloin helposti liikaa, samoin kuin alkoholia ja nikotiinituotteita voi kulua normaalia enemmän. Unen määrä voi vähenentyä ja sen laatu heikentyä, ja liikkuminen jäädä vähäisemmäksi. Elintavat vaikuttavat nopeasti hyvinvointiin, verenpaineeseen ja painonhallintaan.

Stressi nostaa syketasoa ja voi lisätä rytmihäiriötuntemuksia. Pitkäaikainen stressi voi jopa kaksinkertaistaa riskin sydäninfarktiin, joka on yksi sepelvaltimotaudin ilmenemismuoto. Äkillinen kuormitustilanne voi puolestaan olla laukaiseva tekijä särkyneen sydämen oireyhtymälle eli takutsubolle. Vaikka oireyhtymän syntymekanismista ei ole varmuutta, oireyhtymän taustalla on usein sympaattisen hermoston aktivoituminen hyvin tunteikkaassa tai stressaavassa tilanteessa.

On tärkeää etsiä keinoja, joilla saat rauhoitettua itsesi stressitilanteissa. Jos stressin aiheuttajia ei täysin pysty poistamaan, pohdi niitä tapoja, joilla voit vahvistaa stressin sietoa ja palautua stressistä.

Löydä omat keinosi stressistä palautumiseen

 

Lue seuraavaksi