Siirry sisältöön

Hei! olen 25-vuotias mies ja minulla alkoi noin 10 kuukautta sitten rajun keuhkoputkentulehduksen yhteydessä lisälyönnit (välillä sarjoina), nopeasti nouseva ja yhtäkkiä alas tipahtava syke, rintakivut, sekä tiheälyöntisyyskohtaukset. Silloin terveyskeskuksessa ei löytynyt mitään muuta erityistä, kuin kohonneet valkosoluarvot.
Myöhemmin tehtiin 24 tunnin holteri ja ultraäänitutkimus, joiden yhteydessä havaittiin lisälyöntisyyttä ja taipumusta taajalyöntisyyteen.
Holterissa taipumusta taajalyöntisyyteen ilmensi lyhentynyt PQ-aika, mutta takykardiakohtausta ei sen vuorokauden aikana tullut.
Lääkäreiltä en ole saanut vastausta, mahtaako tämä lyhentynyt pq-aika, takykardia ja lisälyönnit johtua mahdollisesti sairastetusta sydänlihastulehduksesta, vai onko minulla koko ikäni ollut oireettomana oikorata, joka alkoi yhtäkkiä aiheuttamaan oireita.
Olen joutunut rytmihäiriöiden takia lopettamaan saunomisen, urheilemisen, metsästyksen, vaellus- ja kalastusmatkat Lappiin ja kaiken raskaan työn, jonka aikana ja jälkeen syke on aivan sekaisin. Lääkkeeksi sain propralia, joka ei tunnu auttavan.
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että minulla on wpw-oireyhtymä, vai voiko ihmisellä muutenkin olla lyhentynyt pq-aika ja kyseiset oireet?
Tämä on ollut elämäni rankin vuosi ja pelkään että tämä on tällaista lopun elämääni.
Suurkiitokset jos ehdit vastailla.

Toni P.

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 1.1.2015
Päivitetty 4.6.2018

Kysymyksessä esitetty muotoilu antaa ymmärtää, että lyhyt PQ-aika (eli aika, joka kuluu sähköherätteen joutumiseen eteisistä kammioihin) on liittynyt vain tiheämmän sykkeen vaiheisiin. Tällöin se todennäköisesti on normaali ilmiö: se liittyy sympatikotoniaan eli autonomisen hermoston sympaattisen haaran lisääntyneeseen toimintaan, joka vallitsee ja kuuluukin vallita silloin, kun olemme aktiivisia. Wolff-Parkinson-White (WPW) -oireyhtymään liittyvä lyhyt PQ-aika on pysyvä ilmiö, koska se johtuu normaalia nopeammin johtavasta ylimääräisestä radasta, joka on sydämen rakenteena kesät, talvet, yöt ja päivät – niillä, joilla se sattuu olemaan. Siis: jos PQ-aika on normaali tavallisessa levossa otetussa EKG:ssa (ja se on oikein mitattu), ei ole syytä huoleen. WPW-oireyhtymään kuuluu toinenkin poikkeavuus, QRS-heilahduksen alkuosassa näkyvä delta-aalto. Nämä kaksi ilmentymää, lyhyt PQ ja delta-aalto, voivat tosin esiintyä vain ajoittain, jos sähkö osan aikaa johtuu normaaleja reittejä (eikä WPW-oikorataa myöten). Delta-aaltoa kysyjällä ei ilmeisesti missään vaiheessa ole todettu, joten WPW-oireyhtymä alkaa näyttää hyvin epätodennäköiseltä.

Avain kysymyksessä esitettyyn ongelmaan on kuitenkin sanoissa “taajalyöntisyys” eli “takykardia”. Ne eivät kerro mitään siitä, onko sydämen rytmi normaali vai epänormaali. Kaikilla on taajalyöntisyys juostessa, kuumeessa ja hermostuessa. WPW-oireyhtymään liittyvä rytmihäirö on niin sanottu supraventrikulaarinen takykardia, jonka pitäisi olla erotettavissa holter-nauhoituksessa normaalin rytmin luonnollisesta tihenemisestä eli hienommin, jos halutaan, sinustakykardiasta. Lisälyöntisyys taas ei liity WPW-oireyhtymään millään tavoin.

Infektiosta toipumisaikaan (joka voi olla harmillisen pitkä), liittyy usein tavallisesta poikkeavaa sykkeen kiihtymistä ja lisälyöntisyyttä. Tämä ei yksinään riitä sydänlihastulehduksen diagnoosiin, vaan pitäisi olla ultraäänellä todettavia seinämäliikehäiriöitä, tyypillisiä EKG-muutoksia tai akuuttivaiheen laboratorioviitteitä sydänlihasvauriosta. Asiat pitkistyvät ja mutkistuvat, kun rytmihäiriötuntemukset johtavat itsetarkkailuun ja liikunnasta luopumiseen, jolloin kunnon rapistuminen jo sellaisenaan tekee voinnin huonoksi.

Kysyjän kannattaisi käydä tutkimuslöydökset läpi lääkärin kanssa ja selvittää, mikä on oikeasti ollut poikkeavaa. Jos käteen jää vain rakenteeltaan terveen sydämen lisälyöntisyys, tavoitteeksi tulee asettaa vähittäinen paluu normaalin elämään. Rasituskoe voi auttaa vakuuttumaan siitä, että rasituksen lisääminen on turvallista.

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset