Hyppää sisältöön

Diabetes ja ruoka

Diabeteksen hoidossa on tärkeää huolehtia sekä verensokerin säätelystä että verisuonten terveydestä. Molempia voidaan edistää hyvällä syömisellä.

Tuija Pusa, Asiantuntija, ravitsemus ja elintapamuutoksen tuki
Julkaistu 19.12.2023
Päivitetty 21.12.2023
Värikäs aasialainen lihapata sisältää runsaasti kasviksia. Kuva: Sydänmerkki / Suvi Laine

Monen sydänpotilaan lisärasitteena on tyypin 2 diabetes. Tällöin oma elimistö tuottaa insuliinia verensokerin käsittelyyn, mutta sen teho ei ole riittävä. Siksi verensokeri tuppaa nousemaan liikaa tai pysyy liian kauan kohonneena. Sydänystävälliset ruokavalinnat ja syömisen säännöllisyys ovat diabeteksen ruokavaliohoidon kulmakivet.

Diabeetikon syömisen perusteet

Diabeetikon ruokakaapista on hyvä löytyä terveellisiä vaihtoehtoja: pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia viljatuotteita sekä kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Kovaa rasvaa, sokerisia ja vähäkuituisia ruokia sekä suolaa tulisi sen sijaan käyttää maltilla. Näillä valinnoilla turvaa verisuontenkin terveyttä.

Runsaskuituinen ruoka auttaa paitsi veren rasva-arvojen myös verensokerin hallinnassa. Kuitu hidastaa ruoassa olevien sokeriyhdisteiden imeytymistä, jolloin verensokerin nousu ja lasku ovat maltillisempia. Kuitua voi lisätä ruokaan leseinä tai rouheina halutessaan, mutta sitä sisältävien ravintolisien käytöstä ei ole hyötyä verensokerin hallinnassa. Kuten ei muistakaan ravintolisistä.

Erittäin rasvainen ateria voi hidastaa jopa liikaa sokerin imeytymistä, jolloin verensokeri jää koholle tarpeettoman pitkään. Siksi maltillinen rasvan määrä on suotavaa. Hyvä rasvan laatu huoltaa veren rasva-arvoja mutta myös parantaa insuliinin toimintaa verensokerin hallinnassa.

Verensokeri hallintaan

Verensokeria voi hallita parhaiten, kun syö 4–5 ateriaa päivässä niin, että aterioiden välillä ehtii tulla nälkä, mutta ei huutavaksi asti. Tämän myötä aterioiden koko säilyy kohtuullisena, mikä puolestaan auttaa pitämään verensokerin aisoissa ruokailun jälkeen.

Oma ruokarytmi voi olla yhden tai kahden pääaterian taktiikka täydennettynä aamu- ja iltapalalla ja tarpeen mukaan nälkävälipalalla. Ateriat voi koota tutun lautasmallin mukaan kasviksista, kuitupitoisista hiilihydraattien lähteistä sekä proteiinin lähteistä. Lisäksi salaattiin kasviöljypohjaista kastiketta, juomaksi vähärasvaista juomaa ja leipä kuitupitoisena pehmeällä rasvalla viimeisteltynä. Useampi komponentti aterialla auttaa verensokerin hallinnassa sekä takaa monipuolisen ravintoaineiden saannin. Syömisen säännöllisyys ja kohtuullisuus tukevat diabeetikkoa myös tärkeässä painonhallinnassa.

Diabeteksen hoidossa nykyään käytettävät lääkkeet eivät määritä syömistä. Päinvastoin ne valitaan tukemaan syömisen hallintaa ja painonhallintaa.

Myös insuliinihoidon suunnittelussa tavoitteena on, että hoito suunnitellaan ruokailun mukaisesti, toisin kuin ennen, jolloin ruokailut piti sovittaa insuliinihoitoon. Insuliiniannostelun täytyy olla sellaista, että se mahdollistaa tarvittaessa aiempaa kevyemmän syömisen ja liikunnan lisäämisen, ilman liian matalia verensokereita. Tähän tarvitaan insuliiniannosten säätöä verensokeriseurannan perusteella.

Mieliruokia ja herkkuja

Diabeetikko voi syödä omien mieltymystensä mukaan. Yhtä suositeltavaa ruokavaliota tai kiellettyjen ruokien listaa ei ole. Ainoa kriittinen ryhmä on juomat. Sokeripitoiset juomat, kuten mehut, limut, juotavat jogurtit, täysmehut, nostavat nopeasti verensokeria. Niitä kannattaa käyttää maltilla tai korvata niitä keinomakeutetuilla. Janojuomaksi suositellaan vettä.

Sokeripitoisia tuotteitakin saa syödä. Leivonnassa rakenteen ja kokonaisterveyden kannalta tavallinen sokeri on parempaa kuin hedelmäsokeri tai muut makeuttajat. Halutessaan voi käyttää keinomakeutettuja jogurtteja ja muita tuotteita, mutta se ei ole välttämätöntä. Hedelmiäkin mahtuu diabeetikon ruokavalioon tavalliseen tapaan, vaikka niissä onkin sokeria luonnostaan. Kun ne syödään muiden ruokien yhteydessä eri aterioilla, verensokerikin pysyy tasapainossa.

Diabeetikko saa nauttia mieliruoistaan ja herkuista hyvällä mielellä. Turhan stressaamisen välttäminen on olennainen osa hyvinvointia edistävää syömistä.

Hyvinvointia edistävän syömisen avaimet diabeteksen hoidossa

1. Sydänystävällinen perusta

  • Kasviksia, marjoja ja hedelmiä jokaiselle aterialle
  • Pehmeää rasvaa kasviöljystä, margariinista, kalasta, pähkinöistä, manteleista ja siemenistä sekä avokadosta
  • Kovat rasvat vähemmäksi: maitovalmisteet ja lihatuotteet vähärasvaisina tai korvattuna kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla
  • Suolaa vähemmän
  • Sydänmerkki auttaa paremmissa ruokavalinnoissa

2. Verensokerin hallintaan

  • Ateriarytmi sopivaksi; 4–5 ateriaa päivässä
  • Kohtuulliset annokset; lautasmalli apuna pääaterioiden koostamisessa: kasviksia, kuitupitoisia hiilihydraatteja sekä proteiinia
  • Aamu-, ilta- ja tarvittaessa välipala lautasmallin osasten mukaan
  • Kuitupitoiset ateriat; täysjyväiset leivät, murot, myslit, leseet ja puurot sekä kasvikset ja siemenet

3. Tasapainoinen suhde syömiseen

  • Tilanteiden mukaan joustava ja lempeä suhde ruokaan ja syömiseen
  • Sydänystävällistä arkiruokaa höystettynä itselle tärkeillä herkkuhetkillä
  • Ruoka on osa diabeteksen kokonaishoitoa, ei stressin aihe

Artikkelin asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitosta

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi