Hyppää sisältöön

Kammiovärinä

Kammiovärinässä sydämen pumppaustoiminta pysähtyy. Seurauksena on välitön tajuttomuus ja kuolema, elleivät paikalla olevat aloita elvytystä.

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 14.12.2020

Kammiovärinä on henkeä uhkaava rytmihäiriö. Se on aivan eri rytmihäiriö kuin eteisvärinä, joka ei ole hengenvaarallinen.

Kammiovärinässä sydämen kammiot ovat nimensä mukaisesti värinätilassa. Veri ei virtaa lainkaan eteenpäin, koska sydän ei supistu. Jatkuessaan kammiovärinä johtaa 10-15 minuutin kuluessa sydämen täydelliseen pysähtymiseen eli äkkikuolemaan.

Kammiovärinä liittyy lähes poikkeuksetta johonkin sydänsairauteen. Tavallisin kammiovärinän syy on sepelvaltimotauti. Akuuttiin sydäninfarktiin liittyy kammiovärinän vaara erityisesti kohtauksen alkuminuutteina ja -tunteina. Muita syitä voivat olla kardiomyopatiat, sydänlihaksen tulehdukset ja eräät periytyvät rytmihäiriösairaudet. Epäonnisissa tapauksissa sähköisku tai voimakas isku sydämen seutuun saattaa laukaista kammiovärinän.

Kammiovärinän hoito

Kammiovärinä voidaan lopettaa vain antamalla sydämelle sähköisku defibrillaattorilla eli sydäniskurilla. Elvytystilanteessa aloitetaan aina välittömästi puhallus-paineluelvytys ja soitetaan hätäkeskukseen (numeroon 112). Rintakehän tehokas painelu sydämen tasolta puskee verta eteenpäin ja antaa lisäaikaa. Ensihoitoyksiköllä on sydäniskuri. Jos paikalla on useampi auttaja, joku voi hakea lähimmän maallikkokäyttöön tarkoitetun sydäniskurin jo ennen ambulanssin saapumista.

Jos elvytys on aloitettu ripeästi ja sydän saadaan käynnistymään nopeasti, ennuste on usein hyvä.  Jos kammiovärinän syynä on ollut sydäninfarkti eli tukkeutunut sepelvaltimo, seuraava hoitotoimenpide on suonen avaaminen pallolaajennuksella. Kammiovärinän uusiutumisvaara on silloin vähäinen.

Mitä pidemmän aikaa sydän on ollut kammiovärinässä ja verenkierto pysähtyneenä, sitä huonommat ovat mahdollisuudet selviytyä. Vaikka sydän saataisiin käynnistymään pitkänkin ajan, kuten puolen tunnin kuluttua, verenkierron puute on saattanut aiheuttaa aivoihin peruuttamatonta vahinkoa. Siksi kammiovärinän hoidolla on kiire.

Sydänsairauteen voi liittyä riski saada kammiovärinä uudelleen. Näin voi käydä esimerkiksi jos sydäninfarkti on jättänyt sydämeen arven. Jos potilaalla epäillään tai on todettu pysyvä riski, voidaan asentaa erityinen tahdistin, sisäinen defibrillaattori eli sisäinen sydäniskuri. Laite tunnistaa rytmihäiriön ja antaa sisäisen sähköiskun, joka pysäyttää kammiovärinän.

Maallikkokäyttöiset sydäniskurit

Mitä nopeammin kammiovärinä pystytään lopettamaan sydäniskurilla, sitä parempi on potilaan ennuste. Defibrillaatio puoliautomaattisella sydäniskurilla (AED, automated external defibrillator) on yksinkertainen toimenpide, joka onnistuu keneltä tahansa. Laitteella ei pysty aiheuttamaan vahinkoa. Siksi sydäniskureita on nykyisin saatavilla paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, kuten ostoskeskuksissa, liikuntahalleilla ja lentoasemilla.

Sydäniskurissa on kaksi iholle liimattavaa elektrodia. Nämä tunnistavat potilaan sydämen rytmin. Jos kyseessä on kammiovärinä, laite käskee painamaan nappia sähköiskun antamiseksi. Laite myös ohjaa elvytyksen jatkamista.

Lähin sydäniskuri löytyy Suomi112 -sovelluksesta tai defi.fi -palvelusta.

Lue lisää sydäniskureista Lue lisää: kysymys sydänäkkikuolemasta

Lue seuraavaksi

Haku

Löytynyt 0 tulokset