Läppävikojen hoito

Muut hoitomuodot lievittävät oireita ja auttavat sydän- ja verenkiertoelimistöä kuormittavassa tilanteessa.

Elintavat

Läppävikaa sairastavan on syytä noudattaa terveellisiä elintapoja, vaikka näillä ei varmuudella tiedetä olevan vaikutusta sairauden etenemiseen. Tupakoimattomuus, enintään kohtuullinen alkoholin käyttö ja sydämelle terveellinen ravinto kuuluvat asiaan. Jos läppävika on vielä lieväasteinen, liikuntaa saa harrastaa normaalisti. Vian vaikeutuessa sopivasta liikunnasta on syytä keskustella lääkärin kanssa.

Lääkehoito

Läppävian etenemistä ei voi hidastaa lääkkeillä. Lääkitystä tarvitaan kuitenkin vian seurausten hoitoon. Vajaatoiminnan hoitoon käytetään samoja lääkkeitä, kuten muissakin vajaatoimintatilanteissa. Eteisvärinää voidaan ehkäistä rytmihäiriölääkkeillä. Monilla potilailla on muitakin sydänsairauksia, kuten esimerkiksi sepelvaltimotauti, johon tarvitaan omat lääkkeensä.

Milloin leikkaukseen?

Leikkauksen oikea ajoittaminen on tärkeää. Läppäleikkaukseen sisältyy toimenpiteen mutkikkuudesta johtuen  kuolleisuutta, mitä riskiä ei kannata ottaa ennenaikaisesti. Muut sairaudet voivat nostaa riskin huomattavasti suuremmaksi tai aiheuttaa sen, ettei leikkaus tule ollenkaan kysymykseen. Toisaalta leikkausta ei pidä lykätä niin pitkälle, että sydänlihas ehtii kärsiä peruuttamattomia vaurioita.

Yleensä leikkaukseen ryhdytään, kun läppävika on vaikea-asteinen ja potilaalla on oireita, joiden voidaan katsoa johtuvan läppäsairaudesta. Lisäksi ultraäänitutkimuksessa mitataan huolellisesti sydämen toimintakokeita, ja leikkausta saatetaan suositella oireettomallekin, jos vaaditut ultraäänilöydökset täyttyvät. Oireettomuuden tai oireiden arviointi ei aina ole helppoa. Hengenahdistus voi johtua keuhkosairaudesta tai huonosta kunnosta. Toisaalta liikkuminen voi olla vähäistä nivelvaivojen vuoksi, jolloin rasitushengenahdistus ei pääse esiin. Tällöin rasituskoe ja muut lisätutkimukset voivat auttaa ajoittamaan leikkauksen oikein.

Toimenpidehoito

Läpän korjaaminen tehdään muotoilemalla vanhaa läppää (plastia) tai vaihtamalla viallinen läppä tekoläppään. Läppävian tyyppi määrittää, millainen toimenpide voi tulla kyseeseen.

Läppäplastia

Aorttaläpän vuoto ja hiippaläpän vuoto voidaan korjata muotoilemalla läppää ja sen tukirakenteita. Sydänkirurgi voi poistaa venyneitä kudoksia, ja tukea läppäpurjeita ompelein. Hiippaläpän tukemisessa voidaan käyttää tekokordia eli -kannatinrihmoja. Venyttynyttä läppäaukkoa tuetaan tukirenkaalla. Läppäplastiaan pyritään, jos vain mahdollista.

Tekoläppä

Sairas läppä voidaan korvata tekoläpällä. Läppiä on kahta päätyyppiä: bioläppä tai mekaaninen tekoläppä.

Biologisen tekoläpän materiaali on yleensä käsitelty sian läppä tai naudan sydänpussista valmistettu läppä. Bioläpän etuna on, ettei tarvita pitkäaikaista veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä, vain muutama kuukausi riittää, ellei lääkitykselle sitten ole muita aiheita kuten eteisvärinä. Toisaalta bioläpän kestoikä on rajallinen, sillä vuosien saatossa läppärakenteet saattavat alkaa rapistua. Siksi bioläppä operoidaan yleensä iäkkäämmille potilaille.

Mekaaninen tekoläppä valmistetaan esimerkiksi hiilikuidusta. Se on kestävä, ja pysyy toimintakuntoisena kymmeniä vuosia. Siksi nuoremmille potilaille operoidaan yleensä mekaaninen tekoläppä. Varjopuolena on pysyvä veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys, varfariini (Marevan®). Nykyaikaiset Marevanin vaihtoehdot, ns. suorat antikoagulantit eivät tule kyseeseen.

Läppäleikkaus on yleensä avosydänleikkaus. Potilas on nukutettuna. Sydän pysäytetään, ja sydänkeuhkokone huolehtii verenkierrosta. Aorttaläpän ahtaumaa voidaan hoitaa myös katetritekniikalla, ns. TAVI-toimenpiteellä. Samoin valikoiduissa tapauksissa, kun potilaan leikkausriskit ovat liian suuret, voidaan hiippaläpän tai trikuspidaaliläpän vuotoa yrittää lievittää katetritekniikalla laitettujen klipsien avulla. Katetritekniikassa potilasta ei nukuteta, rintalastaa ei avata, eikä sydäntä pysäytetä, vaan toimenpidevälineet ujutetaan sydämeen verisuonia pitkin.

TAVI-toimenpide

Aorttaläpän ahtauman hoitomuoto on nykypäivänä usein perinteisen läppäleikkauksen sijaan TAVI-toimenpide. Kirjainlyhenne tulee sanoista Transcatheter Aortic Valve Implantation. TAVI tehdään yleensä nivusvaltimon kautta. Välineiden avulla ujutetaan sairaan aorttaläpän läpi uusi läppä, joka laajennetaan paikalleen. Vanha, sairas läppä puristuu aortan seinämän ja tekoläppärakenteiden väliin. Koska toimenpide tehdään katetritekniikalla eikä rintaa tarvitse avata, toipuminen on huomattavasti nopeampaa kuin perinteisessä läppäleikkauksessa.

TAVI-toimenpiteessä asennettava tekoläppä on biologinen läppä. Toimenpide valitaan siksi yleensä ikääntyneemmille, tai potilaille, joiden leikkausriskit arvioidaan liian korkeiksi.

Seuranta läppätoimenpiteen jälkeen

Operaation jälkeen järjestetään jälkitarkastus yleensä kolmen kuukauden kuluttua. Jos hoitotuloksessa on ongelmia, jatkoseuranta järjestetään yksilöllisesti eli tapauskohtaisesti.

Ongelmattomissa tapauksissa pitkäaikaisseuranta on käytännössä vuosittain tapahtuva kontrollikäynti terveyskeskuksessa. Mekaaninen tekoläppä ei vaadi seurantaa ultraäänitutkimuksella. Biologinen tekoläppä on syytä katsastaa sydämen ultraäänellä 5-7 vuotta operaation jälkeen, läppätyypistä ja potilaan muista sairauksista sekä iästä riippuen. Läppäplastian tulosta seurataan niin ikään harvakseltaan tapauksesta riippuen ultraäänellä.

Hampaiden kunto on syytä katsastaa hammaslääkärin vastaanotolla vuosittain.

Läppätulehduksen ehkäisystä voit lukea omasta artikkelista täältä.

Lue lisää läppäleikkauksista myös Terveyskylän sivustolta.