Läppävikojen hoito

Muut hoitomuodot lievittävät oireita ja auttavat sydän- ja verenkiertoelimistöä kuormittavassa tilanteessa.

Elintavat

Läppävikaa sairastavan on hyvä noudattaa terveellisiä elintapoja, vaikka näillä ei varmuudella tiedetä olevan vaikutusta sairauden etenemiseen. Tupakoimattomuus, enintään kohtuullinen alkoholin käyttö ja sydämelle terveellinen ravinto kuuluvat asiaan. Jos läppävika on vielä lieväasteinen, liikuntaa saa harrastaa normaalisti. Vian vaikeutuessa sopivasta liikunnasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Hampaat täytyy pitää hyvässä kunnossa.

Lääkehoito

Läppävian etenemistä ei voi hidastaa lääkkeillä. Lääkitystä tarvitaan kuitenkin vian seurausten hoitoon. Vajaatoiminnan hoitoon käytetään samoja lääkkeitä, kuten muissakin vajaatoimintatilanteissa. Eteisvärinää voidaan ehkäistä rytmihäiriölääkkeillä. Monilla potilailla on muitakin sydänsairauksia, kuten esimerkiksi sepelvaltimotauti, johon tarvitaan omat lääkkeensä.

Milloin toimenpiteeseen?

Monilla potilailla läppävika etenee hitaasti. Tilannetta seurataan ja toimenpide pyritään ajoittamaan juuri oikeaan hetkeen. Toimenpiteen ajoituksessa huomioidaan potilaan koko eliniän odote. Ensimmäisen toimenpiteen ajankohta ja menetelmä vaikuttavat siihen, millaisia uusia toimenpiteitä potilas saattaa tarvita tulevaisuudessa.

Yleensä toimenpiteeseen ryhdytään, kun läppävika on edennyt vaikea-asteiseksi, ja potilaalle on ilmaantunut läppävikaan liittyviä oireita. Toimenpidettä saatetaan ehdottaa myös oireettomalle potilaalle, jos sydämen ultraäänitutkimuksessa ilmenee viitteitä vasemman kammion toimintahäiriöstä (kammio laajenee ja sen supistumisvireys alkaa laskea). Kansainvälisissä suosituksissa on määritetty tarkat mittausten kynnysarvot.

Seurantakäynneillä mitataan kattavasti sydämen toimintaa sydämen ultraäänitutkimuksella. Verikokeella mitattava biomarkkeri, pro-BNP tai BNP auttaa seuraamaan sydämen tilannetta.

Hoitotiimi pohtii aina mahdolliset toimenpiteeseen liittyvät riskit ja niiden vaikutuksen potilaan elämään. Toimenpiteisiin liittyy mm. verenkiertohäiriöiden vaara, verenvuotoriski ja kuolleisuutta. Siksi toimenpiteeseen ryhdytään hetkellä, jolloin toimenpiteestä odotettavat hyödyt ylittävät mahdolliset riskit. Toisaalta vaikea-asteinen läppävika aiheuttaa ajan kuluessa vaurioita sydämen toimintaan. Toimenpide pyritään tekemään ennen merkittävien pysyvien sydänvaurioiden syntymistä.

Toimenpidehoito

Läpän korjaaminen tehdään muotoilemalla vanhaa läppää (plastia) tai vaihtamalla viallinen läppä tekoläppään. Läppävian tyyppi määrittää, millainen toimenpide voi tulla kyseeseen.

Läppäplastia

Aorttaläpän vuoto ja hiippaläpän vuoto voidaan korjata muotoilemalla läppää ja sen tukirakenteita. Sydänkirurgi voi poistaa venyneitä kudoksia, ja tukea läppäpurjeita ompelein. Hiippaläpän tukemisessa voidaan käyttää tekokordia eli -kannatinrihmoja. Venyttynyttä läppäaukkoa tuetaan tukirenkaalla. Läppäplastiaan pyritään, jos vain mahdollista.

Tekoläppä

Sairas läppä voidaan korvata tekoläpällä. Läppiä on kahta päätyyppiä: bioläppä tai mekaaninen tekoläppä.

Biologisen tekoläpän materiaali on yleensä käsitelty sian läppä tai naudan sydänpussista valmistettu läppä. Bioläpän etuna on, ettei tarvita pitkäaikaista veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä, vain muutama kuukausi riittää, ellei lääkitykselle sitten ole muita aiheita kuten eteisvärinä. Toisaalta bioläpän kestoikä on rajallinen, sillä vuosien saatossa läppärakenteet saattavat alkaa rapistua. Siksi bioläppä operoidaan yleensä iäkkäämmille potilaille.

Mekaaninen tekoläppä valmistetaan esimerkiksi hiilikuidusta. Se on kestävä, ja pysyy toimintakuntoisena kymmeniä vuosia. Siksi nuoremmille potilaille operoidaan yleensä mekaaninen tekoläppä. Varjopuolena on pysyvä veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys, varfariini (Marevan®). Nykyaikaiset Marevanin vaihtoehdot, ns. suorat antikoagulantit eivät tule kyseeseen.

Läppäleikkaus on yleensä avosydänleikkaus. Sydän pysäytetään, ja sydänkeuhkokone huolehtii verenkierrosta.

Eräitä läppävikoja voidaan hoitaa myös katetritekniikalla. Silloin potilasta ei nukuteta, rintalastaa ei avata, eikä sydäntä pysäytetä, vaan toimenpidevälineet ujutetaan sydämeen verisuonia pitkin. Hiippaläpän tai kolmiliuskaläpän vuotoa voidaan yrittää lievittää kiristämällä läppäpurjeita eräänlaisten klipsien avulla. Selvästi yleisin katetritoimenpide on aorttaläpän ahtauman TAVI-operaatio.

TAVI-toimenpide

Aorttaläpän ahtauman hoitomuoto on nykypäivänä usein perinteisen läppäleikkauksen sijaan TAVI-toimenpide. Kirjainlyhenne tulee sanoista Transcatheter Aortic Valve Implantation. TAVI tehdään yleensä nivusvaltimon kautta. Välineiden avulla ujutetaan sairaan aorttaläpän läpi uusi läppä, joka laajennetaan paikalleen. Vanha, sairas läppä puristuu aortan seinämän ja tekoläppärakenteiden väliin. Koska toimenpide tehdään katetritekniikalla eikä rintaa tarvitse avata, toipuminen on huomattavasti nopeampaa kuin perinteisessä läppäleikkauksessa.

TAVI-toimenpiteessä asennettava tekoläppä on biologinen läppä. TAVI-toimenpide on ensisijainen vaihtoehto yli 70-vuotiailla, sekä heillä, joilla leikkausriski on suurentunut tai leikkaus ei sovellu muusta syystä. Nuoremmille ensisijainen hoito on läppäleikkaus. Hoitavat lääkärit päättävät hoitomenetelmän tapauskohtaisesti.

Seuranta läppätoimenpiteen jälkeen

Operaation jälkeen järjestetään jälkitarkastus yleensä noin kolmen kuukauden kuluttua. Jos hoitotuloksessa on ongelmia, jatkoseuranta järjestetään yksilöllisesti eli tapauskohtaisesti.

Mekaaninen tekoläppä ei vaadi seurantaa ultraäänitutkimuksella. Biologinen tekoläppä saatetaan katsastaa sydämen ultraäänellä 5-7 vuotta operaation jälkeen, läppätyypistä ja potilaan muista sairauksista sekä iästä riippuen. Läppäplastian tulosta seurataan niin ikään harvakseltaan tapauksesta riippuen ultraäänellä.

Hampaiden kunto on syytä katsastaa hammaslääkärin vastaanotolla vuosittain.

Läppätulehduksen ehkäisystä voit lukea omasta artikkelista täältä.

Lue lisää läppäleikkauksista myös Terveyskylän sivustolta.