Lihavuuden vaikutukset sydämeen

Ylipainon ja lihavuuden taustalla on monia tekijöitä, kuten biologisia, geneettisiä, sosioekonomisia ja elinympäristöön liittyviä syitä.

Rasvaa myös kertyy elimistöön eri tavoin. Sitä kertyy ihonalaiskudoksiin, viskeraalisesti eli vatsaonteloon ja elinten ympärille. Myös sydämen ympärille voi kertyä rasvaa, ja sydänlihas voi rasvoittua. Vatsaonteloon karttuva rasva on metabolisesti aktiivisinta, ja siihen tiedetään liittyvän myös suurimmat sydänhaitat.

Lue lisää ylipainon ja lihavuuden määritelmistä omasta artikkelista.

Vaikutukset sydänsairauksien riskitekijöihin

Diabetes

Lihavalla on kolminkertainen riski saada tyypin 2 diabetes normaalipainoiseen verrattuna. Diabetes on merkittävä sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Jo ennen diabetesta kehittyvä insuliiniresistenssi kiihdyttää valtimokovettumatautia eli ateroskleroosia. Siksi ylipainoisen ja lihavan on hyvä mittauttaa verensokeri säännöllisesti viimeistään 45 ikävuoden jälkeen.

Verenpaine

Lihavuus, erityisesti viskeraalinen eli vatsaonteloon kertyvä rasva aiheuttaa verenpaineen kohoamista. Kohonnut verenpaine  aiheuttaa ateroskleroosia, sydänlihaksen paksuuntumisen kautta sydämen vajaatoimintaa, eteisvärinää, sekä munuaisten vajaatoimintaa.

Lihavuuden vaikutukset verenpaineeseen syntyvät monin tavoin. Elimistöön kertyy nestettä, erityisesti rasvakudokseen. Valtimot jäykistyvät, mitä voidaan todeta jo ylipainoisilla ja lihavilla lapsilla. Vatsaontelon rasva painaa munuaisten verenkiertoa ja hermostoa, minkä vuoksi monet verenpainetta kohottavat mekanismit aktivoituvat.  Sympaattisen hermoston aktivaatio kohottaa painetta lisää.

Vastaavasti laihtuminen laskee verenpainetta.

Veren rasva-arvot

”Paha” LDL-kolesteroli ei välttämättä nouse lihavuuden seurauksena, mutta lihavuus vaikuttaa muihin veren rasva-arvoihin, jotka kiihdyttävät valtimoiden ahtautumista. Trigyseridipitoisuus, apolipoproteiini B (ApoB) ja pienten, tiiviiden LDL-hiukkasten pitoisuus kohoavat, ja vastaavasti ”hyvän” HDL-kolesterolin sekä apolipoproteiini A (ApoA) pitoisuus laskevat. Laihtumisella on suotuisia vaikutuksia rasva-arvoihin: HDL-pitoisuus nousee ja triglyseridipitoisuus laskee.

Uniapnea

Lihavuus altistaa uniapnealle. Uniapnealla on haitallisia vaikutuksia veren rasva-arvoihin ja se aiheuttaa myös verenpaineen kohoamista. Lisäksi se altistaa eteisvärinäkohtauksille.

Sydänsairaudet

Lihavuus aiheuttaa valtimoiden kovettumista eli ateroskleroosia erityisesti edellä mainittujen riskitekijöiden kautta, mutta lihavuudella on myös suoria vaikutuksia valtimoihin. Sydämelle ateroskleroosi tarkoittaa sydämen omien valtimoiden eli sepelvaltimoiden sairastumista. Sen tavallisin ilmentymä on sydäninfarkti.

Sydänlihaksen rasvoittuminen aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa. Vajaatoiminta voi kehittyä myös välillisesti kohonneen verenpaineen tai sairastetun sydäninfarktin seurauksena.

Lihavuus altistaa eteisvärinälle. Tämä johtuu sydämen ja sen pinnan rasvoittumisesta, mutta myös liitännäistekijät kuten kohonnut verenpaine, diabetes ja uniapnea lisäävät riskiä. Eteisvärinä muuttuu nopeammin satunnaisesti esiintyvästä pitkittyneeksi, ja lihavat ovat suuremmassa riskissä saada eteisvärinään liittyvä komplikaatio (aivoverenkiertohäiriö). Painonpudotuksella voi ehkäistä eteisvärinän ilmaantumista, mutta vaikka kohtauksittaista eteisvärinää jo esiintyisikin, painonpudotus auttaa vähentämään rytmihäiriökohtauksia.

Lihavuus vaikuttaa veren hyytymiseen siten, että laskimotukoksen vaara kasvaa. Tavallisin laskimotukoksen syntypaikka on jalka, erityisesti pohkeen syvät laskimot. Jalasta liikkeelle lähtiessään tulppa kulkeutuu sydämen oikean puolen kautta keuhkoihin aiheuttaen keuhkoveritulpan eli keuhkoembolian.

Sydämen neljästä läpästä aorttaläppä on herkin lihavuuden vaikutuksille. Läpän ahtautuminen kiihtyy, eli kehittyy aorttaläpän ahtauma.

Lihavuuden hoidosta

Elintapamuutokset

Jo 5%:n painon alenemisella on hyödyllisiä vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen. Tavoitteena on pysyvät elintapamuutokset, joiden avulla saavutettu alhaisempi paino on ylläpidettävissä. Elintapamuutoksiin liittyy muutakin kuin ruoan määrä ja laatu. Lue lisää painonhallinnasta Sydänliiton artikkeleista.

Lääkehoito

Lääkehoitoa voidaan käyttää elintapahoidon tukena, jos painoindeksi on vähintään 30 kg/m2, tai vähintään 27 kg/m2 kun on jo todettu lihavuuteen liittyviä liitännäissairauksia. Lääkkeitä on useita vaihtoehtoja, jotka on lueteltu artikkelin lopussa taulukossa. Orlistaatti estää ravinnon rasvojen imeytymistä, muiden vaikutusmekanismi on ruokahalun hillitseminen.

Maksimaalinen vaikutus nähdään noin 6-18 kuukauden kuluessa. Lääkkeen lopettamisen jälkeen paino usein lähtee nousuun, siksi lääkitys on pitkäaikainen, mahdollisesti jopa pysyvä.

Leikkaus

Lihavuuden leikkaushoitoa harkitaan, jos laihtuminen ei ole ollut riittävää hyvin toteutuneista elintapamuutoksista huolimatta. Painoindeksin tulee olla yli 40 kg/m2 tai yli 35 kg/m2 kun on merkittäviä lihavuuteen liittyviä sairauksia tai niiden riskitekijöitä (diabetes, kohonnut verenpaine, uniapnea, nivelrikko jne.). Kirurgiaa suositellaan ensisijaisesti alle 65-vuotiaille.

Leikkauksessa tehdään mahalaukun ohitus tai mahalaukun kavennus. Laihtuminen perustuu ruokahalun vähenemiseen ja pieniin ruoan annoskokoihin. Leikkauksen jälkeen pitääkin sitoutua säännölliseen ruokailurytmiin ja pieniin ruoka-annoksiin, ja ruoan terveelliseen koostumukseen pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Lue lisää painonhallinnasta myös Terveyskylän Painonhallintatalosta.

Taulukko. Lihavuuden hoitoon käytettäviä lääkkeitä.